Auttaako neuvalan tädit oikeasti jos kerron että en enää jaksa lapseni kanssa???
Kommentit (6)
Viimeksi kun olin käymässä yhden lapsen kanssa neuvolassa ja mikään ei sujunut, aloin itkeä. Takana oli taas lukemattomia valvottuja öitä, lääkärireissuja ja uhmaikäisen kiukuttelua. Terkkari vaan totesi, koita jaksaa ja lähetti kotiin uuden ajan kanssa.
Siis että ihmisten pitäisi uskaltaa paremmin kertoa noista tunteista neuvolassa eikä pelätä että siihen reagoidaan jotenkin oudosti (esim. aletaan ottaa lapsia huostaan), jotta ongelmiin saataisiin apua jo ennen kuin ne ehtivät kasvaa valtavan suuriksi.
Mutta kyllä meidän neuvolassa on otettu ihan todesta pienemmätkin avunpyynnöt. Jos todella tunnet että et jaksa, niin kerro se mieluummin vähän kärjistäen kuin pehmennellen.
mutta joillekin terveydenhoitajille pitää todellakin vääntää rautalangasta. Älä sano että musta tuntuu rankalta ja väsyttää, vaan sano, että tässä on äiti jonka voimavarat ovat niin loppu, että pelkää tekevänsä jotain peruuttamatonta ellei jostain järjesty apua PIAN.
kun siitä kerroin neuvolassa niin täti kysyi että miten jaksan ja kun en (tyhmä tyhmä tyhmä minä) pystynyt totuutta kertomaan vastasin että no joo kai mä jaksan...
Se oli siinä koskaan muuten täällä ei ole kysytty miten minä jaksan ja tuolloinkin jos oisivat jatkaneet että oletko ihan varmaan, tiedän että olisin murtunut siinä tilanteessa kun olisi tuntunut siltä että oikeesti joku edes hiukan välittää.
ap
en enää jaksa ja pyytää apua.
Suurin syy ehkä siinä että mieheni äiti ja varsinkin sisko ja myös oma äitini ovat luonteeltaan sellaisia että eivät milloinkaan tajuaisi ja kuvitelisivat minun olevan vain laiska.
MUlla on taustalla synnytyksen jälkeinen masennus (lievä sellainen) ja siitä aiheutunut paniikkihäiriä ja erittäin hankala ja vaativa leikki-ikäinen, nyt alkaa tuntumaan että kohta jollekin käy pahasti jos en saa jostian apua ja pian!!!