kun ei meinaa selvitä erosta..

Tsemppiä sulle! Kyllä sä selviät, vaikka ei siltä nyt tunnu. Jonkun ajan päästä olet iloinen kun pääsit siitä eroon! Eikä sen uusi suhde kestä - saat nähdä.

ja vaikka kuinka pahalta tuntuisi hoet että kyllä tästä selvitään, miljoonat muutkin ovat selvinneet, sinä olet vahva ja selviät, selviät ihan vaikka kiusallasi exlle, jos se auttaa sinua.



Muutamassa kuukaudessa ei kuulukaan selvitä, vain tunteettomat ihmiset selviävät muutamassa kuukaudessa erosta. Jos ihmisellä on jo parissa kuukaudessa tai valmiiksi uusi on hän tehnyt eroa ennen varsinaista eroa jo kauan aikaa tai hänellä on laastarisuhde.



Itke ja raivoa kun siltä tuntuu, juttele ystäville, mielellään pieninä annoksina kerrallaan että säilyvät ystävinä, juttele ammattiauttajalle, kirjoita ajatuksia paperille, keksi uusi harrastus jne.



Aika auttaa, älä aseta aika rajaa ja eräänä päivänä huomaat että olet onnellinen.

ja neuvoista.

Olen käynyt ammattiauttajalla pari kertaa, sinne ei vaan pääse kesällä, lasten kanssa myös tekemistä riittää eli harrastuksia ei sinänsä voi oikein aloittaa, työssä käyn myös ja se pitää jotenkin järjissään...

sitä olen ihmetellyt, että näinkö ystävät katoavat? etenkin parisuhteessa elävät, eivät ota vastaan, kummallisia selityksiä sille että ei voi kyläillä... ehkä olenkin valittanut liikaa.. säästävätkö lapsiaan? Ymmärrän senkin.

Nyt on ollut sellainen jakso, että ei ole ketään kelle puhua, kenen nähden voi itkeä.

Olisit tervetullut meille,jos asut oulun lähistöllä?

Paljon,paljon voimia sinulle ja lapsillesi :).

Minulla on hyvä lapsuudenkaveri, jonka kanssa on aina ollut se yhteys, mutta vuosien ajan maailma on kuljettanut meitä pitkälti muissa porukoissa. Arkiset jutut on jaettu toisten kanssa ja välillä on nähty kerran vuodessa vain ja puhelimessa puhuttu ehkä kerran kahdessa kuukaudessa. Kaverilleni kävi kuten sinulle ja olen huomannut, ettei hänellä ole tässä hädässä ketään muuta jäljellä kuin minä. Tuntuu, että olen ainoa, joka jaksaa kysellä, soitella ja kuunnella tunteja. Olemme olleet päivittäin yhteydessä melkein puoli vuotta ja kaveri tuntuisi taas pääsevän tolpilleen. Olen kotona kotihoidontuella, joten minulla on ollut mahdollista vaikka keskellä päivää kuunnella vuodatusta, jos on töissä alkanut mietityttämään joku asia.

niin, jotenkin ne ystävät katosivat tämän muutaman kuukauden aikana, sitä en ymmärrä. He ovat "onnellisia" perheellisiä, ehkä heidän on vaikea suhtautua mitenkään, niin minä yritän tätä itselleni selittää. Olen itse kokenut joskus vaikeaksi selittää omille lapsilleni toisen parin eroa (aiemmassa elämäntilanteessani). Onko se sitä?

Jäljellä on yksi, eronnut ystävä. Hänellä on ehkä vielä huonompi tilanne, olen itse tukena hänelle silloin kun jaksan.

Hyvä, että sinä (7) olet jaksanut ystävääsi kuunnella :)

Voisipa netin kautta lähettää oikeita halauksia. Pari kuukautta on tosi lyhyt aika irrottautua pitkästä suhteesta, kun on paljon tunteita joita pitää käydä läpi. Kyllä sinä selviät tästä ja löydät vielä mukavan miehen, joka ei tee sinulle tuollaista rumaa temppua. Halauksia!

että kun asiat pyörivät sun päässä, niin ne myös kasvavat aivan vääriin mittasuhteisiin. Eli toisten onni tuntuu kovasti paljon isommalta, kuin se onkaan, kateus siis myös. Eksän uusi nainen on mukamas ihan mielettömän kaunis ja upea, vaikka ei sitä oikeasti olekaan. Ja eksälläkin on asiat niin älyttömän paljon paremmin kuin sinulla, vaikka ei oikeasti olekaan.



Tai muuta vastaavaa.

Minulla on sellainen kokemus (joskaan ei avioerosta). Exällä oli heti laastarisuhde, joka ei tietenkään kestänyt. Siihen mennessä kun hän oli tullut jätetyksi ja yritti paikkailla välejä minuun, minä olin tavannut paljon paremman miehen, jonka kanssa olen ollut nyt 11 vuotta naimisissa, eikä elämä voisi paljon ihanampaa olla. Exän olemisesta ja kaikesta kirjoittelusta paistaa, ettei hän kestä minun onnellisuuttani, varsinkin kun hän ei ole saanut omassa elämässään aikaan muuta kuin tuhoa.



Tsemppiä sinulle, ap! Aurinko paistaa vielä sinulle, ja joskus jopa paha saa palkkansa tässä elämässä :-D.

Bruce Fisher: Jälleenrakennus

miehellä uusi katsottuna, kun jätti minut että hän on raukka joka ei osaa yksin olla ja hän on jotain saanut suhteesta minuun koska haluaa uuteen suhteeseen naisen kanssa. Itse koin että en viimeisinä vuosina ollut muuta kuin antajana ja minulla ei todella ollut enää mitään annettavaa, olin loppuun kulutettu.



Vielä vuosien jälkeenkin tunnen lähinnä sääliä tuota naista kohtaan.