Avustajan työ

Se taitaa olla niitä hommia, jossa vaihteluväli on valtavan suuri. Keskimäärin voi olla ihan ok, mutta ne ääripäät...

Itse en kyllä suosittelisi henkilökohtaisen avustajan työtä oikein kenellekään. Tai no, ehkä pahimmalle viholliselleni.

Siihen on kyllä ihan syynsä miksi näitä paikkoja on kokoajan auki ja erityisesti kannattaa kiinnittää huomiota niihin avustettaviin, jotka hakevat uutta avustajaa ihan säännöllisin väliajoin.

Ravintolahommista mulla ei ole kokemusta, mutta sanoisin, että henkkarilla ei ainakaan ole sitä vertaistukea mitä ravintolatyöntekijöille voi olla toisistaan. 

Jos menet henkilökohtaiseksi avustajaksi, niin pidä tarkkaan huolta oikeuksistasi. Minun entinen avustettava hukkasi muka vahingossa tuntivuorolistat, kun olisin niitä työsuhteen päätyttyä tarvinnut. Lisäksi hän antoi mulle laittomat potkut, kun hänellä oli huono päivä ja varmaan vaan ärsytti mun naama. Millään muulla alalla työnantaja ei voi erottaa työntekijää vain sanomalla kesken päivän, että "lähde kotiisi äläkä vaivaudu enää tulemaan". Minä en asiaa riitauttanut, koska en kokenut, että tuollaisen jälkeen meidän yhteistyö ja luottamus saataisiin enää palautettua hyvälle tasolle.

Lisäksi tarkista, että työsopimukseen on todella tarkasti määritelty sun työtehtävät, työajat ja muut. Jos kuskaat omalla autollasi avustettavaa, niin ota bensakulut ylös. Ja vaikka sopimukseen kuuluisi avustaminen arjen askareissa, niin minulla yritettiin esimerkiksi teettää ikkunoiden pesua, vesilukon tyhjennystä, käsisuihkun vaihtoa yms mitkä eivät todellakaan kuulu henkilökohtaiselle avustajalle.

No jaa. Se riippuu ihmisestä ja avustettavasta. Henkilökemiat on todella tärkeät. Jos ei tule avustettavan kanssa toimeen niin työ tulee väistämättäkin olemaan hanurista. Itse tykkäsin avustajana toimimisesta silloin kun sitä työtä tein. 

Ehkä parhaimman neuvon minkä voin tässä tilanteessa antaa on vaan laittaa työhakemus vetämään jos henkilökohtaisen avustajan töistä on kiinnostunut. Sen yleensä huomaa viimeistään haastatteluvaiheessa, että synkkaavatko kemiat vai eivät. Avustajan työ on tärkeää työtä vaikkei sitä ehkä yhteiskunnassa huomioitaisi samalla tavalla kuin ravintola-alan töitä. Sä autat toista ihmistä ja parannat hänen elämänlaatuaan toimimalla hänen käsinä ja jalkoina. Ainakin omasta mielestäni se oli ehkä parhain asia siinä työssä. Se onnistumisen fiilis ja se että: "Jes, olen saanut mun paskaisella olemassa olollani toisen ihmisen elämää helpotettua."

Se palkkaus on tosiaan hieman köykäinen. Sille ei voi mitään. Nykyään ne palkat on (riippuen henkilöstä) siinä 10-12,85€ hupakoilla.

Mutta sanoisin, että henkilökohtaisen avustajan työ sopii parhaiten ihmiselle joka on valmis ja kykeneväinen nostamaan paljon (riippuen vammasta ja siitä tarvitseeko avustettavaa nostaa esim. pyörätuoliin) ja joka saa tyydytystä elämäänsä siitä, että voi auttaa toista ihmistä. Mun mielestä sitä työtä ei kannata pelätä. Kyllä sut perehdytetään siihen työhön. Tsemppiä!

Alalla on paljon ongelmia, mutta kyse on kuitenkin erittäin tärkeästä työstä, ja kuten aloittaja sanoikin, työstä, jota todellakin riittää. Osa avustajista omaa ihan väärän asenteen ja pitää orjatyönä sitä, että työt pitäisi tehdä kunnolla eikä miten tahansa huiskimalla ja että toisen ihmisen kotona ei voi tehdä siten miten omassa kodissaan tekisi vaan siellä tehdään sen avustettavan tavalla. Toisaalta on myös avustettavia, joilla ei ole ymmärrystä siitä, mikä on kohtuullista vaatimusta ja millä tavalla työntekijää on sopivaa kohdella. Tällaisen avustettavan kanssa työskentelystä tulee todella raskasta, koska työtä tehdään niin henkilökohtaisella tasolla ja koska tämä ihminen, joka on siis avustajan työnantaja tai ainakin hänellä on työnjohtohto-oikeus, on jatkuvasti siinä vieressä valvomassa avustajan työtä. Myös avustettavan perheenjäsenet voivat olla hyvin kriittisiä. Työtehtävät voivat olla mitä tahansa mitä avustettava tekisi itse ilman vammaansa poislukien tietysti laittomat tai hyvän tavan vastaiset asia, mikä on toki ymmärrettävää, mutta tekee työstä haasteellisempaa kuin moni kuvittelee.

Palkka on surkea, yleissitovaa työehtosopimusta ei ole, ei myöskään työterveyshuoltoa ja esimerkiksi suojavarusteiden kanssa on usein niin, että ne on ostettava itse jos niitä haluaa käyttää, joten on selvää, että alalta pyritään pois muihin töihin. Toisaalta tämä on niitä harvoja aloja, joilla ei ole varaa harjoittaa ikäsyrjintää ja jolle kelpaa sellainenkin työtekijä, jolla ei ole koulutusta eikä kokemusta alalta (kuulun itse matalasti koulutettuihin keski-ikäisiin ilman mitään erityisosaamista, ja olen aika kiitollinen siitä, että sain työtä avustajana, minulla ei ole varaa nirsoilla työnhaussa).

Oman kokemuksen perusteella en suosittele kenellekään henkilökohtaisen avustajan työtä. Sairasloman kautta irtisanoudun ja lääkärin lausunnon avulla ei tullut edes karenssia. Löysin kyllä töitä ennen kuin ehdin saada työttömyyskorvausta. Elämäni yksi parhaimpia päätöksiä oli lähteä tuosta työstä.

Ihan tuurista kiinni. Itselläni kävi tosi hyvä tuuri ja avustin samaa ihmistä vuosia, ulkomaanmatkat maksettiin jne. Sit taas tutuilla on ihan hirveitä kokemuksia juuri tuosta orjuuttamisesta.

Kyllä sekä elokuvissa että teatterissa se on todella hauskaa.