hei te kaikki hulppeasti asuvat tuttavani, jotka säälitte
meidän pientä ja vanhaa kotia. tiesittekö, että huomenna menemme tekemään kaupat neljännestä sijoitusasunnostamme ja muutaman vuoden kuluttua mieheni voi jäädä töistä pois, kun minä puolestani haluan mennä töihin tehdäkseni jotain kahdella yliopistotutkinnolla, joita en ole seitsemän kotiäiti vuoteni aikana tarvinnut.
Ihanaa olla riippumaton, olla paljon lasten kanssa ja katsella kaikkia tulevaisuuden mahdollisuuksia.
Meillä on muutakin kuin yksi talo, jonka eteen uhraamme kaiken. Sitä paitsi rakastamme tätä ihanaa pikku pitsihuvilaamme.
Huomenna taas avaamme kuoharin uuden asunnon kunniaksi. joten säästäkää säälinne, me pärjäämme kyllä, vaikka kotimme on alle 200 neliöinen. Koittakaahan pärjätä tekin! Sääli, ettei tätä voi koskaan sanoa päin naamaa, vaikka mieli tekisi :D
Kommentit (18)
yksi kyseli onko meillä lapsia. on meillä 7-, 4- ja 1-vuotiaat. Tuttavapiirissä sellainen 170 neliötä on minimi nelihenkiselle perheelle, sen suurempia perheitä ei olekaan tässä joukossa, joten meidän 110 neliötä on säälittävän vähän meidän viisihenkiselle perheelle ja 50-luvun remontoitu talo järkytys. Kiveä pitäisi olla, nimittäin ;)
Joku huolestui mitä aiomme rahoilla tehdä. Senhän jo kerroinkin. Mieheni jää koti-isäksi. Tähän asti sijoitukset ovat vieneet sen minkä ovat tuoneetkin ja enemmänkin. Kun neljäs asunto on parin vuoden päästä maksettu, tulee vuokratuottoa yhden ihmisen palkan verran ja minä menen töihin, sosiaalityöntekijäksi. Sosiaalipuolellahan ei palkka huimaa päätä, mutta toisaalta meillä ei ole velkaa. Yksi haaveeni on perustaa turvakoti perheväkivallan uhreille. Voitteko kuvitella, että meidän paikkakunnaltamme lähimpään on matkaa lähes 80km, vaikka vieressä on suuri kasvukeskus. Edes sieltä ei löydy nyt, kun muutama vuosi sitten rahoitus katkaistiin.
Meidän materialistinen tuttavapiiri on sitä mieltä, että meidän finanssit on perseellään ja elää kituutamme päivästä toiseen vain koska emme ole rakentaneet sitä kivilinnaa. Te olette sitä mieltä, että olemme vain rahasta välittäviä, surullisia ihmisiä, joilla ei ole ystäviä tai arvoja vain koska meillä on omaisuutta muutakin kuin asuntomme.
Minä puolestani sanon, että olette kaikki aika yksioikoisia ihmisiä, jotka määrittelette ihmisen vain yhden seikan perusteella.
Ensin kehuskellaan omaisuudella, rahalla, sijoitusasunnoilla ja lisäksi ollaan niin hyväätekevä ihminen.
Tavallisiin ihmisiin verrattuna olet varakas ja tuttavat ilmeisesti vielä varakkaampia. Eihän siinä sitten muuta voi kun alkaa tuohon kilpavarusteluun.
muista ne iltalääkkeet... Se on tärkeää, ettei todellisuudentaju aivan hämärry.
toivottavasti sinulla on edes joku ystävä.
Useat ystävistämme-tuttavistamme ihmettelevät, miksi me, hyvin ansaitsevat, emme elä "tasomme" mukaisesti.
Katsokaas - meistä on mukava tunne, ettei ole asuntoa-autoa-huonekaluja-matkoja velaksi.
Ja jos haluamme, voimme todellakin vaihtaa niin purje- kuin moottoriveneemme, huvilamme Nizzassa ja saaritonttimme Espoossa, pikkuisen asuntomme Helsingissä ja Berliinissä, mökkimme Kuusamossa milloin vain kartanoasumiseen Porvoossa.
Mutta haluammeko?
jotenkin hyvin säälittäviltä. Ehkä ystävänne eivät sääli teitä vaatimattomien asuntojenne vuoksi, vaan jonkun ihan muun...
sitä sun tätä. Joukko toisiaan kyttääviä ja kadehtivia ihmisiä, joita yhdistää kilpailunhalu. Ihmisiä, joita on hyödyllistä tuntea. Meitä tämä porukka pitää piireissään siis varmaankin säälistä, sillä meidän epäillään olevan pa.
Ystävät on erikseen. Me ei tässä oltaisikaan ilman ystäviä. Ensimmäinen asuntokin ostettiin hyvien ystävien kanssa puoliksi, kun ei muka alkuun uskallettu kaksin miehen kanssa.
ps. Toisin kuin edellisellä, meillä ei ole venettä tai muuta. Me halutaan pitää mahdollisimman vähän rahaa kiinni tuottamattomassa omaisuudessa.
vuokralla rivitalossa jossa on 90 neliötä. Lapsia meillä on kaksi. Ei ole mökkejä, sijoitusasuntoja tai veneitä.
Ja kappas silti kukaan ei sääli tai kummeksu meitä vaan meillä on paljon kaikenlaisia ystäviä. sellaisia jota asuvat vuoksralla ja myös niitä jotka asuvat hulppeissa taloissa.
Ja ollaan oikein onnellisia:)
Tavataan aina kaupungilla, ei niillä ole tietoa kodista. Kesällä ne käy meidän rantasaunalla, joka todella on pelkkä saunamökki. Ei ole tarvetta esitellä omaisuuttamme.
tuollaista kyttäävää tuttavapiiriä ei ole koska mitä ihmettä sellaisella tekisin?
Minulle riittä ystävät!
Miksi selittelet ja puolustelet tilannettanne? Te elätte omaa elämäänne niinkuin haluatte ja muut elävät omaansa. Enkö nyt ymmärtänyt jotain...?
ihan itsestään. tuttavapiiri siis. Sitä paitsi tämä on hyvin pieni kaupunki. Täällä ei ihmisistä pääse kovin helposti "eroon". Eikä meillä varsinaisesti ole tarvettakaan, sillä näitä pakollisia sosiaalisia tilanteita on loppujen lopuksi aika harvoin, joissa näitä tuttavia tavataan. Ja ystäviähän tapaa usein ja mielellään.
Pienen kaupungin ominaisuuksia on myös se, että puheet leviävät kuin kulovalkea. siksi olen myös hyvin tietoinen siitä suurets huolesta, mitä nämä tuttavat meidän puolestamme tälläkin hetkellä kantavat ;)
Pidän alle 200 neliöistä kotia suurena. Millaisia lukaaleja tai perhekokoja tuttavillanne on?
ja ap:lla itselläänkin näyttelee raha hieman liian suurta osaa elämässä. Joko säälitään(? vai säälitäänkö pelkästään ap:n omissa kuvitelmissa?) perhettä, joka asuu vanhassa talossa, tai sitten podetaan valtavaa näytönhalua siitä, että "me ollaan rikkaampia kuin te". Tms. En ymmärtänyt.
Mutta onhan se kiva, että ap pääsee vihdoin toteuttamaan hartaimman haaveensa ja osoittamaan, että hänkin on rikas kuin kroisos.
Surullista, niinkuin joku sanoi.
sitä sun tätä. Joukko toisiaan kyttääviä ja kadehtivia ihmisiä, joita yhdistää kilpailunhalu. Ihmisiä, joita on hyödyllistä tuntea. Meitä tämä porukka pitää piireissään siis varmaankin säälistä, sillä meidän epäillään olevan pa.
Ystävät on erikseen. Me ei tässä oltaisikaan ilman ystäviä. Ensimmäinen asuntokin ostettiin hyvien ystävien kanssa puoliksi, kun ei muka alkuun uskallettu kaksin miehen kanssa.
ps. Toisin kuin edellisellä, meillä ei ole venettä tai muuta. Me halutaan pitää mahdollisimman vähän rahaa kiinni tuottamattomassa omaisuudessa.
sitten teette? Toivottavasti ei kuolo korjaa ennenkuin pääsee niistä nauttimaan.
Ei voi muuta sanoa kuin yksinkertaisesti: helkkarin materialistista porukkaa, ap ainakin. Tuttavista en osaa sanoa mitään, koskapa ei kai se ole huonon ihmisen merkki, jos oikeasti kantaa huolta toisista. Eivät he varmaankaan pahansuovasti sitä tee, vai tiedätkö jostain, että tekevät?
Ei rikkaan pienen pieni sielu enää kuulu itselleen, vaan aineen erään alle, jota kutsuu omakseen, aarteista arvoikkaimman pois menettää, kun siipensä maahan kiinnittää... ...kun rahamies on hädissään, se tukeutuu vaan peltirojuunsa... "Jätkäjätkät - mammona"