Millaisia ovat niin sanotut yhden asian ihmiset?
Tämä kiinnostaa minua. Kaikki varmaan tietävät, mitä tarkoitan. Vaikka puhuisit pensasaidan leikkaamisesta tai hehkulampun vaihtamisesta, niin yhden asian ihminen löytää jonkinlaisen aasinsillan tai kääntää keskustelun kymmenessä sekunnissa lempiaiheeseensa. Nykyään se tuntuu usein olevan sukupuolivähemmistöjen oikeudet, vielä hetki sitten maahanmuutto, mutta muitakin yhden asian aiheita on.
Miksi jotkut ihmiset jumittavat johonkin yhteen asiaan tai mielipiteeseen, jonka haluavat tuoda esiin joka tilanteessa? Millaisia yhden asian ihmisiä olette tavanneet, mikä se heidän Yksi Asiansa on?
Kommentit (17)
Siskon miehen lempiaihe oli taannoin EU. Ei ollut sellaista asiaa, joka ei olisi ollut jotakin kautta EU:n vika.
Se eräs maailmanparantaja joka toitottaa ilmastosta on todellakin ja vain yhden asian ihminen , muuta ei taida olla.
Mulla on yksi tuttu, joka ei juuri puhu mistään muusta kuin seksuaalivähemmistöjen oikeuksista. Oikeesti. Aina, kun häntä näkee, hänellä on esim. sateenkaarisukat, sateenkaaripaita tai muuta sateenkaariasustetta yllään. Lopetin hänen seuraamisensa somessa, sillä hän ei postaa Faceen mitään muuta kuin Setan tiedotteita ja Instaan yleensä kuvaa jotakin jee, näin sateenkaarilipun eräässä ikkunassa iltakävelylläni.
Hankala selittää, mutta on todella yhden asian ihminen.
Hassua on se, että hän on miehestään eronnut päiväkoti-ikäisen lapsen äiti, enkä ikinä ole kuullut, että hänellä olisi ollut naissuhteita. Itse olen parisuhteessa naisen kanssa, ystäväpiiriin kuuluu paljon vähemmistöjä, mutta pukeudun kyllä ihan normaalisti, en mihinkään sateenkaariuniformuun enkä todellakaan täytä someani tällä aiheella, vaikka en millään lailla kaapissa olekaan.
Eräs naapuri on tavallaan yhden asian ihminen , kun suu aukeaa alkaa jatkuva valitus kaikesta .
Ainaiset laihduttajat ovat kans eräänlaisia yhden asian ihmisiä. Voi jumankauta, että korpeaa, kun duunissa pari naista ei paljon mistään muusta puhukaan kuin siitä, että mikä kuuri on meneillään, paljonko on tippunut, mitä söivät tai jättivät syömättä viikonloppuna... Mä vaihdan nykyään tyynesti huonetta tai seuruetta, kun esim. ruokiksella ruoan ääressä alkaa tää laihdutuspuhe.
Rajat kiinni - m a t u t ulos, on jo yhden asian liikkeellekin hyvä teema.
Yhden asian ihmiset ovat rajoittuneita. Nupissa ei kaikki ruuvit kohdallaan.
Autisteilla on usein hankaluuksia muiden asioiden kanssa kuin siitä mistä ovat itse kiinnostuneet. Siitä sitten voidaan jauhaa ummet ja lammet. Muista puheenaiheista ei tiedetä kuin pintapuolisesti.
Kerro sinä aloittaja, varmasti sinäkin olet johonkin asiaan enemmän kallellaan kuin johonkin toiseen. Veikkaisin, että olet sellainen vannoutunut yhden nuotin anti-persuilija.
Kyllä se on yleinen huoli aiheista kuten tämä maskien käyttö Minun mielestä maskit pitää olla koska en halua sairastua ja samalla suojelen myös muita. Julkisilla paikoilla bussipysäkillä pitää käyttää maskia
Keittiöpsykologina olen diagnosoinut, että tällaisilla ihmisillä on A) autismikirjon piirteitä, esim. asperger-piirteitä, ei välttämättä niin paljon että saisivat diagnoosia tai B) ovat epävarmoja, huono itsetunto, jännittävät ja tämä jokin asia ja sen puheeksi ottaminen tilanteessa kuin tilanteessa tuo turvaa ja itsevarmuutta, koska tietävät tästä aiheesta paljon
Koronahullut
Maskihullut
Rokotehullut
Transuhullut
Sannahullut
Onhan näitä....
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se on yleinen huoli aiheista kuten tämä maskien käyttö Minun mielestä maskit pitää olla koska en halua sairastua ja samalla suojelen myös muita. Julkisilla paikoilla bussipysäkillä pitää käyttää maskia
Mitä hittoa, oliko tää otsikossa olevan asian todentaminen?
Womanspreadaavia womansplainaajia.
Mulla on sukulaismies, joka ei puhu juuri mistään muusta kuin sähköautoista. Ensimmäisenä kun nähdään, hän kertoo yleensä, että sähköautolla tuli. Jos on puhe jostakin välimatkasta (Kuinkas kauan sieltä Kouvolasta ajaakaan Lahteen?) niin hän sanoo, että sähköautolla ajaa näin ja näin kauan. Jos joku erehtyy ihmettelemään bensanhintaan tai vaikka sanoo ostaneensa jo junaliput matkaa varten, niin jo alkaa puhe sähköautoista. Ominaisuuksista ja erilaisista merkeistä, hinnoista jne kertoo erittäin laveasti ja mielellään, vaikka kukaan ei vastaisi hänelle eikä osallistuisi millään lailla keskusteluun.
Mulla on työkaveri (mies), joka kertoo kaikille olevansa kasvissyöjä. Joskus ihan hävettää, kun tavataan vaikka jotakin uusia yhteistyökumppaneita palaverissa, eikä mene kuin muutama minuutti, kun tämä yksi on onnistunut jollakin keinolla ottamaan puheeksi sen, että on kasvissyöjä.
Outoa myös siinä mielessä, että ainakin omassa kuplassani eli nelikymppisten, koulutettujen kaupunkilaisten keskuudessa kasvissyönti on nykyään melkein enemmän sääntö kuin poikkeus eli siinä, että joku on kasvissyöjä tai ainakin syö lihaa tosi harvoin ei kyllä ole mitään erikoista.