Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Te jotka olette valinneet "erilaisen" elämäntavan, miten olette kestäneet ihmettelyn?
06.08.2010 |
Siis jos on vaikka valinnut lapsettomuuden, ulkomailla asumisen, vuokralla asumisen jne jne jne? Miten olette kestäneet sen ihmettelyn? Siis tyyliin "ai te asutte vuokralla? jaa, milloin muutatte omaan?", "no millois teille tulee lapsia?", "ai te muutatte Lontooseen, millois te vakavoidutte ja asetutte aloillenne?". Siis nämä esimerkkejä itseltä ja kaveripiiristä=)
Siis onko noihin jotain lääkettä vai kannattaako vaan suoraan pistää toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos?
Kommentit (6)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eikä sitä ole mitenkään suuremmin ihmetelty.
Omassa suvussani kaikki toimivat sen perinteisen kaavan mukaan, ja me ollaan ainoat "epänormaalit". Joskus v-tuttaa suunnattomasti se, että meihin esimerkiksi suhtaudutaan niin, ettei me olla "oikeita aikuisia", kun meillä ei ole lapsia tai omistusasuntoja ja muutamme piakkoin (töiden takia) ulkomaille.
vuotta ulkomaalaisen kanssa. Yhä edelleen törmään ihmettelyihin ja kyselyihin. Ei tunnu mukavalta mutta kai se on kestettävä kun ihmiset ajattelee asiat omasta navastaan katsoen. Tässä on oppinut huomaamaan kuka on oikeasti fiksu ja kuka ei.
ollut siis yh koko äitiyteni ajan. Ihmettelyjä, tai uteliaita kysymyksiä, kuulen yhä ja varmaan aina. Välillä ne ärsyttää, usein sivuutan vastaamalla jotain lyhytsanaisesti. Mutta vieläkin minulla on vähän vaikeuksia suhtautua erääseen sukulaiseeni, jonka tiedän jollain tavalla paheksuvan minua siksi, että olen "isättömän lapsen äiti".
Alue: Aihe vapaa
vaikka oon just esim kaikkia noita lueteltuja: olen lapseton,asun vuokralla ja muutin Lontooseen.Tosin nyt asun kyllä Suomessa.Ei kannata korviaan lotkauttaa vaan tehdä niinkuin tykkää.