Kun sinua haukutaan, miten reagoit?

Kerrotko hieman tarkemmin, mitä tarkoitat?



Itse menen lukkoon, jos minua haukutaan jostakin, mitä en ole tehnyt, enkä koe tehneeni mitään väärää.Mutta jos olen syypää, niin myönnän, otan kasvuna ja kehityn.

ekaan sanon päässäni lalalalaa ja tokaan ensin loukkaannun ja sitten käsittelen asian, että jos palautteessa onkin jotain perää ;)

Johtuu varmaan siitä, että ystävä- ja tuttavapiiriini kuuluu suhteellisen älykkäitä ihmisiä, joilla ei ole tapana haukkua toisiaan.

Tapaus, että olen tehnyt jotain väärin ja minua haukutaan. Toinen tapaus, että en ole tehnyt väärää, mutta minua haukutaan.

Jos haukutaan ihan oikeasti haukutaan "hullusikapaskianen" - kohotan kulmia ja ajattelen mielessäni "huono päivä"?

Jos haukutaan asiallisesti, mutta väärää puuta, - puolustaudun ihan asiallisesti, "olin kyllä tässä, mutta en ottanut niitä silmälaseja en ole nähnytkään niitä".

Jos haukutaan asiallisesti ja asiasta joka pitää paikkansa - pyydän anteeksi ja totean, että niin tosiaan meninkin järjestelemään toisen tavaroita vaikka olisi pitänyt kysyä edes lupa. Sitten hyvittelen, etsin vaikkapa ne kuvittellut kadonneet rillit ja keitän kahvit.

Jos hakutaan asiasta, mutta asiattomasti - sinä saa.... nan sekopää menit sitten hajottamaan nekin ja blaablaa - sanon, ja sinua taitaa harmittaa se tosi paljon, anteeksi ja samta tarinat kuin äsken.

paniikkiin enkä osaa puolustautua. Yritän selvitä tilanteesta jotenkin hymyillen pois, vaikka sielu itkee.. Tätä ilkeät ihmiset osaavat todellakin käyttää hyväkseen.

jos on syyttä suotta haukuttu!



Olen sellainen,etten osaa ottaa vastaan kritiikkiä ollenkaan,ainakaan äijältä.Kaivan esiin jonkin hänen vajaavaisuuden..

Vierailija kirjoitti:

Itse reagoin aina aivan liian voimakkaasti. Jos olen syypää johonkin ja minulle sanotaan siitä, alan itkeä. Vaikka en olisikaan tehnyt mitään väärää, mutta minua moititaan siitä, alan itkeä.

Olen yliherkkä ja reagoin tunteillani voimakkaasti. Tämä sitten vielä nolottaa ja harmittaa. Olisi kiva, että olisi paksumpi nahka, mutta kun ei ole...

Itsekin reagoin hyvin herkästi kun minua haukutaan ja pilkataan. Kuulen kaveriporukoista huhuja, että minun ikäiset kertovat toisilleen, että minut pitäisi hakata. Itken ja tärisen kun minua haukutaan. Haluaisin olla kovempi jotten joutuisi enään haukutuksi mutten vain pysty siihen. Muttq miksi minä tärisin? En jännitä enkä pelkää!?! Toivottavasti pystyn saamaan neuvoja tähän ongelmaan.

Totta kai lamaannun ja en kykene puolustautumaan.

Minulla on pitkät piuhat.

Vasta kun on liian myöhäistä keksin mitä olisi pitänyt sanoa kiusaajalle.

Tämän takia olen mt-tapaus ja katkera vihaan sairastunut erakko.

Onko joku nyt haukkunut kuusi vuotta putkeen vai onko teineillä tylsä iltapäivä?

Riippuu tyylistä ja kontekstista. Jos olen tehnyt mokan ja tiedostan sen, otan vähän itseeni, punastelen, ja yritän parhaani tuodakseni oman näkemykseni esille. Myönnän yleensä virheeni.

Jos minua solvataan asiattomalla tavalla, suutun, lähden pois, katkaisen puhelun tai jätän vastaamatta viesteihin. En halua keskustella sellaisen ihmisen kanssa, joka haluaa puhua solvaamalla, olkoon kuka hyvänsä. Onneksi en tee paljoakaan asiakaspalvelutyötä.

Vetäydyn...ja pysyn kaukana.

Haukkuminen kertoo haukkujasta...

Minä ylireagoin haukkuihin ja luulen, että se johtuu huonosta itsetunnostani. Kun mies haukkuu minua, minä en käsitä, että se on riitelyä eikä mies ehkä tarkoita kaikkea sanomaansa. Minä loukkaannun tosissani ja saattaa mennä pitkä aika ennen kuin luotan taas siihen, että mies välittää minusta lainkaan. Koitan työstää tätä asiaa ja joskus onnistunkin pitää tunteet kurissa. Joskus toivoisin, ettei mies sanoisi niin rumasti, että alan itkeä ja täristä enkä saa unta. Hänen mielestään hän ei kuitenkaan tee väärin, vaan minä vain olen liian herkkä ja minun täytyy oppia olemaan kovapintaisempi. Helpommin sanottu kuin tehty.

Ihmiset eivät pidä niistä ihmisistä jotka itkevät joten asioita ei kannata ottaa niin tosissaan.

Jätän huomiotta. Entinen pomo haukkui niin usein, että tulin haukuille immuuniksi.

Häivyn tai sanon jotain "nokkelaa". Usein haukkuja saa karman siitä, tulevaisuudessa joku haukkuu häntä, varsinkin jos on paatunut räyhääjä. Hienoa toki jos ei niin käy, se on aika kauheaa.

Mua harvemmin haukutaan suoraan, koska olen melko sanavalmis ja se selvästi pelottaa joitain. Ja sanavalmiilla en tarkoita että olisin epäkohtelias, vaan ennemminkin nokkela. Joskus jotkut yrittää rivien välissä haukkua ja silloin joko teeskentelen etten huomannut tai käännän asian vitsiksi niin että kuittailen takaisin. Ja noin tehneet joutuu joko jäähylle tai en ole heihin enää yhteydessä koska en voi sietää passiivisagressiivisia ihmisiä. Jos on joku ongelma niin sanokoot suoraan. Tahallani en ketään koskaan loukkaa niin rasittavaa joutua tulkitsemaan rivien välistä jotain.