Miksi IHMEESSÄ kukaan haluaa parisuhteen?

Ihan klassikkovastaus kun joku ilmaisee kärsivänsä sinkkuudestaan, niin aina tulee joku (parisuhteessa oleva) toitottamaan että parempi yksin kuin huonossa suhteessa. Miksi he sitten ovat suhteessa jos oletusarvo on se, että parisuhde = huono suhde? Ja sekä reaalimaailmaa, että palstaa seuranneena niitä huonossa suhteessa roikkujia on ihan tolkuton määrä. Mies ei huomioi, vaimo ei anna, ei ole mitään yhteistä paitsi asuntolaina, puolisosta puhutaan todella rumasti, you name it.

Miksi kukaan ikinä haluaa parisuhteeseen yhtään kenenkään kanssa? Myös toinen fraasi ihmetyttää, että kun sanotaan että pitää olla ensin onnellinen yksin ennenkuin voi olla toisen kanssa. Miksi IHMEESSÄ mennä uhraamaan se onnellisuus siihen oletusarvoisen huonoon suhteeseen? Ovatko ihmiset niin illuusion sokaisemia että kuvittelevat jotain satujen unelmakumppania? Jos sä olet onnellinen elämässäsi, miksi sä haluat pilata tuon onnen?