Sanotteko suuttuneena kumppanille sellaisia asioita, joita sisimmässänne oikeasti tarkoitatte

Mutta ette uskalla/kehtaa sanoa muulloin? Vai onko ne ikävät sanat vain sellaisia mitä sillä hetkellä tulee mieleen, mutta ette oikeasti niinkään tarkoita?
Olen huomannut, että välttelen riitelyä koska pelkään, että toinen alkaa haukkua jollain tavalla minua. Esim ulkonäköäni. Jäisin vain miettimään, että tuotako hän oikeasti minusta ajattelee, olenko oikeasti sellainen jne.
Itse en koskaan sano suuttuneena mitään pahaa toiselle. Olen lähinnä hiljaa. Ex mies sanoi muutaman kerran rumasti ja niitä sitten mietin pitkään ja vaikutti itsetuntoon.

Tarkoittaako suuttuneet sitä mitä sanoo? Sama kuin että sanooko humalassa asiat niin kuin ne oikeasti on?