Lue keskustelun säännöt.
Antaisitteko anteeksi, että ystävä on valehdellut tärkeästä asiasta?
09.02.2023 |
Ystäväni on siis valehdellut minulle vuosikymmeniä isästään. Hän ei ole kertonut, että hänen isänsä ei ole hänen oikea isänsä.
Miten tällaista voi antaa anteeksi?
Kommentit (12)
Jos kyseessä vuosikymmeniä jatkunut tilanne, niin sanoisin että kyseessä on juurikin hänen oikea isä, muttei biologinen isä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä olisit tehnyt kyseisellä tiedolla?
Asia ei edes kuulu sinulle.
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti tämä on vain provo.
Näitä on tullut tänään useampi vähän eri twistillä, eli on provo.
Ei liity muhun joten ei kiinnostaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisiko teille muka ihan ok että joku väittäisi isäkseen ihmistä joka ei ole tämän oikea isä?
Vierailija kirjoitti:
Olisiko teille muka ihan ok että joku väittäisi isäkseen ihmistä joka ei ole tämän oikea isä?
Olisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olisiko teille muka ihan ok että joku väittäisi isäkseen ihmistä joka ei ole tämän oikea isä?
Enemmän ahdistaa ihmiset jotka lätkäisee kaikki suhdekiemurat pöytään heti ensitapaamisella. "Joo täs on mun isä, Jarkko, tai oikeastaan Jarkko on mun isäpuoli kun mun oikee isä oli alkoholisti joka hakkas mua ja mun mutsii. Toi on mun veli Santeri, tai sekin on siis velipuoli oikeastaan, ei mun oikee veli."
Kerran tapasin ihmisen jonka ensiesittely ei ollut ihan hirveän kaukana tuosta. Myöhemmin sain kuulla että minulla oli tämän mielestä helppo elämä. Niinpä niin.
Itse olen saanut alkuni lahjoitetuilla sukusoluilla ulkomailla. Luovittaja on anonyymi henkilö, jonka henkilöllisyys ei ole tiedossa.
Edes Suomen väestötietojärjestelmät ei tiedä asiasta mitään, koska täällä tilanne näyttäytyy ihan tavallisena tunnustettuna isyytenä.
En näe mitään syytä, miksi kertoisin tästä ihmisille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vähän turhan vähän taustatietoja.
Jos siis väittänyt henkilöä biologiseksi isäksi tietäen ettei näin ole olisin hieman hämilläni ja yrittäisin selvittää miksi antanut ymmärtää näin.
Jos taas puhunut vain isästä isähahmomaisesti (puhunut isästä ilman viittausta biologiseen yhteyteen), niin ei hetkauttaisi, jos kerran tuo on ollut hänelle (hyvä) isä nämä vuodet.
Ja muitakin kokonaiskuvia voisi olla. On taas niin monitahoinen asia, että oma mielipide vaatisi kattavammat taustatiedot.
Itseasiassa on aika jännää, miten usein saan kuulla olevani isäni näköinen. Toki ymmärrettävää, meillä molemmilla on ruskeat ja kiharat hiukset. Äidillä on vihreät silmät, isällä ruskeat ja minulla vihreä-ruskeat. Veriryhmäkin on sama minulla ja isällä.
Eihän asia kuulu sinulle. Hyi, mikä ystävä on ap.