Onko kukaan luovuttanut taistelussa kihomatoja vastaan?

Juuri niiden perheiden takia kierrettä ei saada katkaistua!

En mä jaksa oikeastaan edes ajatella niitä enää. On jos on. Meillä lapset ei yleensä edes oirehdi, ei siis kutita. Vahingossa olen joskus huomannut, että niitä on. Alkuun taistelin tarmokkaasti, siivosin, lääkitsin, siivosin lisää, lääkitsin lisää... Kaikki lelut, kaikki tekstiilit, kaikki pinnat, seinät, katot, verhot, päiväpeitot, pehmolelut, legot, pikkuautot, kirjat, täkit, tyynyt, patjat... Ihan kaikki. Suunnittelin talon räjäyttämistä. Pesin joka päivä kahteen kertaan vessan, kaikki oven kahvat, kaukosäätimet, kaikki pinnat joihin koskettiin. Vaihdoin joka aamu lakanat, lasten pyjamat, pikkareista puhumattakaan. Niin ja peput.



Mutta sitten huomasin, että se on turhaa. Tartunta tulee jostain, jos tulee. Mun yksintaistelu ei noita kihomatoja maailmasta poista. Eikä mulla enää ollut aikaa edellä mainittuun touhuun. Sitä paitsi kihomadot on lopulta aika vaarattomia, etenkin jos ne ei edes kutita. Vaarattomia pikkuloisia. Antaa olla.

Kihomatojen munat säilyvät ties miten pitkään jalkalistojen tomussa tai jumppasalin pehmusteissa, sitten kun vähän siivotessa pöllytellään niin munat lehahtavat lentoon.



Ei se kuuri tai kaksi lääkettä vuodessa kaada taloutta. Vaikka kotinsa siivoaisi miten, niin jo pyörävarastosta tai kaupan ostoskärryistä tulee uusi tartunta.

En ikinä vois luovuttaa!! Niin puistattaa ajatuskin että lasten tai minut suolistossa pienet valkoiset madot elelee luikerrellen ylös ja alas. Aargh!



Meillä kyllä loppui madot siihen kun pestiin kaikki vuodevaatteet, imuroitiin patjat ja verhot ja pesuaineen kanssa(tolu) luutusin sängyt, oven kahvat ja kaikki pinnat, joihin ajattelin lasten yltävän munia "keräämään". Kuuri syötiin koko perhe sen kaks kertaa niin kuin ohjeessa lukee. Kaikki lelut, kirjat yms, yms. saunotin tai pakastin, tyypistä riippuen.

Oven ripoja luutuilin muutaman päivän ajan ja makuuhuoneet imuroin aamulla niin kuin ohjeistus on(jos munia on yön aikana päässyt ulos housuista, eivät leviä uudelleen koko taloon).



Nuo madothan loppuvat jo siihen, jos pitää huolen hyvästä käsihygieniasta. Jos uusia munia ei suuhun pääse, ei myöskään tule uusia matoja. Näin ne loppuvat sukupuuttoon sen ihmisen kohdalla.

Käsihygienia on siis kaiken A ja O. Tästä käsittääkseni kouluissa ja päiväkodeissa pidetään huolta. Hankala juttu on vain se, että kihomatojen munat eivät kuole desinfiointi aineisiin. Kunnollinen saippuapesu on ainut mikä auttaa. Ja kun pitää lasten kynnet lyhyinä, ei niin munia kerry kynsien alle ja sieltä suuhun.

Madot ei ikinä lopu, jos ihmiset luovuttavat! Vaikka harmittomia ovatkin, pelkkä ajatuskin on niin ilettävä!

Etkö hoida täitäkään jos se tuottaa vähän ylimääräistä työtä? Et taida juuri muutenkaan siivoilla ja hygieniasta huolehtia!

Lapset 4 ja 2.5v ja eka vuosi päiväkodissa takana. Onko meillä käynyt satumoinen tuuri kun ei olla matoja saatu, eikä molluskoitakaan.

Vituttaa kaikki, jotka ei jaksa välittää.

varaa niihin lääkkeisiin. Kyllä Suomessa on edelleen ne 900 000 köyhää...

Lapset 4 ja 2.5v ja eka vuosi päiväkodissa takana. Onko meillä käynyt satumoinen tuuri kun ei olla matoja saatu, eikä molluskoitakaan.

Tosin lapset 9v ja 1v

hoitaneet ja eroon ollaan päästy. Uusi tartunta vaan on ennemmin tai myöhemmin tullut. Hoidon turhauttavuus on nimenomaan siinä, etteihän niistä ikinä pääse eroon, kun kaikki lapset pitäisi hoitaa yhtäaikaa ja kaikki ei edes tiedä, että heillä on matoja. Sitten lisäksi se, että myös talot ja päiväkodit pitäisi puhdistaa huolella.



Olen ollut töissä päiväkodissa ja ei siellä ehditä katsomaan, että jokainen lapsi pesee varmasti kunnolla kätensä. Pesee kyllä, mutta kuinka huolella. Entä jos käsienpesun jälkeen ehtiikin saada munia jostain käsiinsä?



Täitä meillä ei onneksemme ole ollut ja kyllähän minä ne hoidan ja nämä madotkin olen aina hoitanut jopa niin, että olen ilmoittanut päiväkotiin/kouluun/ystäville... Eli mielestäni hyvin ja asianmukaisesti. Välissä jopa hysteriaan asti siivonnut ja panikoinut niistä. Minusta tämä vain on äärimmäisen turhauttavaa!



T:ap



ps. Olen myös lukenut tekstejä, joissa aikuiset ihmiset yrittävät todella epätoivoisin keinoin hoitaa madot itseltään pois, eivätkä onnistu. Siis vuosia ja vaikka minkälaisilla keinoilla tavanomaisten lääkkeiden lisäksi. Mielestäni me olemme saaneet ne aina pois, mutta uusi tartunta on tullut. Luulen, että niitä on nykyisin niin paljon, että kierrettä ei saada siksikään poikki, että osa levittää matoja tietämättään.