Millaista on sinun mielestäsi "keskinkertainen elämä"?
Vaikkapa työn, kumppaneiden, opiskelun, omaisuuden, lasten määrän yms suhteen?
Kommentit (18)
Vierailija kirjoitti:
Olipa keskinkertainen aloitus. Pitäisikö nyt luetella Volvot, lapset ja koirat?
No ei varmaan sit pitäis.
Keskinkertainen elämä kuulostaa aika tylsältä. Olisiko se sitä, että käy töissä lähinnä rahan vuoksi, työ itsessään ei tarjoa hirveästi haastetta, eikä merkitystä. Perhe on aika tavanomainen, lahjakkuuksia ei ole. Jos harrastetaan esim. musiikkia tai uhreilua, sitä harrastetaan aika keskinkertaisella tasolla. Asutaan keskinkertaisessa kodissa, jossa ei ole mitään kovin ihmeellistä. Lomaillaan tavan kohteissa. Ostetaan tavan vaatteita. Ei olla kauhean persoonallisia, eikä kovin kiinnostavia.
Vierailija kirjoitti:
Keskinkertainen elämä kuulostaa aika tylsältä. Olisiko se sitä, että käy töissä lähinnä rahan vuoksi, työ itsessään ei tarjoa hirveästi haastetta, eikä merkitystä. Perhe on aika tavanomainen, lahjakkuuksia ei ole. Jos harrastetaan esim. musiikkia tai uhreilua, sitä harrastetaan aika keskinkertaisella tasolla. Asutaan keskinkertaisessa kodissa, jossa ei ole mitään kovin ihmeellistä. Lomaillaan tavan kohteissa. Ostetaan tavan vaatteita. Ei olla kauhean persoonallisia, eikä kovin kiinnostavia.
Tästä tulee aika pian historiaa. Kohta meillä on keskivertoa se että ei lomailla missään, tehdään sitä mihin hädin tuskin pystytään, asutaan missä saadaan, harrastuksena pilkkiminen talvella.
Tässä vastapainona tietty yläluokka, joka ei ole keskivertoa sekään.
Se olisi unelmani, mutta en voi sitä ikinä enää saavuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Keskinkertainen elämä kuulostaa aika tylsältä. Olisiko se sitä, että käy töissä lähinnä rahan vuoksi, työ itsessään ei tarjoa hirveästi haastetta, eikä merkitystä. Perhe on aika tavanomainen, lahjakkuuksia ei ole. Jos harrastetaan esim. musiikkia tai uhreilua, sitä harrastetaan aika keskinkertaisella tasolla. Asutaan keskinkertaisessa kodissa, jossa ei ole mitään kovin ihmeellistä. Lomaillaan tavan kohteissa. Ostetaan tavan vaatteita. Ei olla kauhean persoonallisia, eikä kovin kiinnostavia.
Kuulostaa mukavalta. Vielä kun olisi mökki järven rannalla johon pääsisi keskinkertaisen tylsästi viettämään kesää.
Elämä menee eteenpäin ilman suurempaa draamaa. On työ, perhe, talo ja autot. Jos yhtäkkiä katoaisi niin lähipiiriä lukuunottamatta kukaan ei huomaisi.
Vierailija kirjoitti:
Keskinkertainen elämä kuulostaa aika tylsältä. Olisiko se sitä, että käy töissä lähinnä rahan vuoksi, työ itsessään ei tarjoa hirveästi haastetta, eikä merkitystä. Perhe on aika tavanomainen, lahjakkuuksia ei ole. Jos harrastetaan esim. musiikkia tai uhreilua, sitä harrastetaan aika keskinkertaisella tasolla. Asutaan keskinkertaisessa kodissa, jossa ei ole mitään kovin ihmeellistä. Lomaillaan tavan kohteissa. Ostetaan tavan vaatteita. Ei olla kauhean persoonallisia, eikä kovin kiinnostavia.
Voi kai sen noinkin tulkita, mutta miksi tällainen elämä nykyään nähdään epäonnistuneena?
Enkä nyt siis ota kantaa sun "tuomioon" tuollaisesta elämästä, mutta yleisestihän ihmisistä puhutaan kuin jostain ruttotautisista, jos elämä ei ole joka päivä jotain karusellia draamoineen ja kohuineen.
Tuollainen arjen karnivalisointi ja yritys maksimoida kaikki tuottaa paljon enemmän kurjia ja onnettomia ihmisiä kuin onnea ja autuutta.
Suurimmalle osalle maailman väestöstä keskinkertainen elämä olisi unelmien täyttymys.
3000 € / kk työ, josta nauttii, rakastava kumppani + perhe, opiskelut korkeakoulussa omalla alalla, omaisuutta talo, auto ja ehkä kesämökki + sijoituksia hieman, kavereita, harrastuksia.
Kuulostaa täydelliseltä. Siksi suru onkin kova, kun ei ole, eikä tule olemaan ikinä mitään noista.
Vierailija kirjoitti:
Keskinkertainen elämä kuulostaa aika tylsältä. Olisiko se sitä, että käy töissä lähinnä rahan vuoksi, työ itsessään ei tarjoa hirveästi haastetta, eikä merkitystä. Perhe on aika tavanomainen, lahjakkuuksia ei ole. Jos harrastetaan esim. musiikkia tai uhreilua, sitä harrastetaan aika keskinkertaisella tasolla. Asutaan keskinkertaisessa kodissa, jossa ei ole mitään kovin ihmeellistä. Lomaillaan tavan kohteissa. Ostetaan tavan vaatteita. Ei olla kauhean persoonallisia, eikä kovin kiinnostavia.
Minusta tuo kuulostaa hyvältä elämältä. Keskinkertaisena pidän ennemmin esimerkiksi sitä, että elämässä on jotain yksittäistä isoakin murhetta, mutta elämä on jotenkin hallinnassa siitä huolimatta.
Keskinkertainen elämä on minusta sellainen, jossa ei ole päässyt toteuttamaan omia unelmia, mutta kaikki on ihan ok silti.
Unelmia toteuttava elämä on menestynyt, hyvä elämä ja epäonnistunut telämä taas on sellainen, jossa ei ole toteuttanut unelmia, eikä mikään muukaan ole onnistunut, vaan on ollut pelkkää vastoinkäymistä kaikessa.
Okei. Eli tuollainen elämä on siis keskinkertaista, keksiluokkaista, normaalia ja tavallista.
Millä nimellä kutsuisitte sellaista elämää, jossa asutaan vuokralla, ei omisteta mitään, ollaan työkyvyttömiä tai pitkäaikaistyöttömiä, ehkä erakkoja, ei matkustella missään ja ollaan ehkä masentuineita ja sairaita.
Mikä on se sana jolla tuota elämää kutsutaan kun se ei ole keskinkertaista, normaalia, kunnollista.
Kiinnostaisi vaan tietää.
Ainakin Rincewindin mielestä tylsä elämä=kaikkein parasta.
Vierailija kirjoitti:
Okei. Eli tuollainen elämä on siis keskinkertaista, keksiluokkaista, normaalia ja tavallista.
Millä nimellä kutsuisitte sellaista elämää, jossa asutaan vuokralla, ei omisteta mitään, ollaan työkyvyttömiä tai pitkäaikaistyöttömiä, ehkä erakkoja, ei matkustella missään ja ollaan ehkä masentuineita ja sairaita.
Mikä on se sana jolla tuota elämää kutsutaan kun se ei ole keskinkertaista, normaalia, kunnollista.
Kiinnostaisi vaan tietää.
Se on luuseriutta ja turhaa elämää.
Ja voin näin sanoa, koska olen elänyt tuollaista koko elämäni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Okei. Eli tuollainen elämä on siis keskinkertaista, keksiluokkaista, normaalia ja tavallista.
Millä nimellä kutsuisitte sellaista elämää, jossa asutaan vuokralla, ei omisteta mitään, ollaan työkyvyttömiä tai pitkäaikaistyöttömiä, ehkä erakkoja, ei matkustella missään ja ollaan ehkä masentuineita ja sairaita.
Mikä on se sana jolla tuota elämää kutsutaan kun se ei ole keskinkertaista, normaalia, kunnollista.
Kiinnostaisi vaan tietää.
Se on luuseriutta ja turhaa elämää.
Ja voin näin sanoa, koska olen elänyt tuollaista koko elämäni.
Eli elämäni on turhaa ja olen luuseri. Selvä. Eli minun kannattaisikin tappaa itseni?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Okei. Eli tuollainen elämä on siis keskinkertaista, keksiluokkaista, normaalia ja tavallista.
Millä nimellä kutsuisitte sellaista elämää, jossa asutaan vuokralla, ei omisteta mitään, ollaan työkyvyttömiä tai pitkäaikaistyöttömiä, ehkä erakkoja, ei matkustella missään ja ollaan ehkä masentuineita ja sairaita.
Mikä on se sana jolla tuota elämää kutsutaan kun se ei ole keskinkertaista, normaalia, kunnollista.
Kiinnostaisi vaan tietää.
Se on luuseriutta ja turhaa elämää.
Ja voin näin sanoa, koska olen elänyt tuollaista koko elämäni.
Eli elämäni on turhaa ja olen luuseri. Selvä. Eli minun kannattaisikin tappaa itseni?
Kyse on sinun omista tunteistasi. Minä kerroin vain miten suurin osa ulkopuolisista asian näkee. Joku voi kokea turhaksi elämän, joka ei vastaa sitä keskiarvoa. Joku taas voi kokea keskiarvoisen elämän turhaksi. Asia on hyvin subjektiivinen.
Minä en suosittele tappamista kenellekään. Ennemmin suosittelen kaiken mahdollisen uuden kokeilemista ja itsensä heittämistä ns. susien armoille. Sillä jos kaikki on pielessä niin millään ei silloin ole mitään väliä. Se voi olla vapauttavaa, koska enempään ei voi epäonnistua.
Olipa keskinkertainen aloitus. Pitäisikö nyt luetella Volvot, lapset ja koirat?