Lue keskustelun säännöt.
Luovutanko vai jatkanko?
06.01.2023 |
Kesäkuun alusta työttömänä. Hakenut olen vaikka mitä työtä, mutta en juurikaan pääse haastatteluihin. Muutamassa ollut.
Syö motivaatiota tämä hakeminen joka ei johda mihinkään. En vaan jaksa enää tätä turhaan hakemista. Ikää jo 50v.
Jatkanko vai luovutanko? Perustele miksi valitsit juuri sen vaihtoehdon jonka valitsit.
Kommentit (15)
Oletko selvittänyt muiden pohjoismaiden työmarkkinoita? Suomessa on massatyöttömyys ja ikärasismi esteenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oletko selvittänyt muiden pohjoismaiden työmarkkinoita? Suomessa on massatyöttömyys ja ikärasismi esteenä.
Ei ole nyt mahdollisuutta lähteä ulkomaille töihin.
Ap
Luovuttaminen voi syödä elämänlaatuasi. Parhaimmillaan työyhteisö on mukava ja tukee sosiaalista hyvinvointia, työssäkäynti voi myös lisätä yleistä elämänhallintaa ja omanarvontuntoa, toisin kuin loppuelämä kotona kykkiminen ja pahimmillaan myös henkisesti syrjäytyminen.
Vierailija kirjoitti:
Luovuttaminen voi syödä elämänlaatuasi. Parhaimmillaan työyhteisö on mukava ja tukee sosiaalista hyvinvointia, työssäkäynti voi myös lisätä yleistä elämänhallintaa ja omanarvontuntoa, toisin kuin loppuelämä kotona kykkiminen ja pahimmillaan myös henkisesti syrjäytyminen.
Tää työttömyys on jo nyt syönyt elämänlaatua ja elämänhalua, itsetunnosta puhumattakaan.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Keksi jokin uusi juttu.
Mitä?
Ap
Mulla ois ap:lle ehdottaa työpaikka, jos kykenet melko fyysiseen ulkotyöhön edes jossain määrin. Oma tahti saa olla, mukavaa puuhastelua suurimmaksi osaksi. Työtä puoli vuotta vuodesta ja lopun ajan voi ladata akkuja, mutta jos on mukava ja tekee työnsä edes kohtuullisesti, niin seuraavana vuonnakin pääsee. Palkalla pärjää, vaikkei luksusta sillä ostakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luovuttaminen voi syödä elämänlaatuasi. Parhaimmillaan työyhteisö on mukava ja tukee sosiaalista hyvinvointia, työssäkäynti voi myös lisätä yleistä elämänhallintaa ja omanarvontuntoa, toisin kuin loppuelämä kotona kykkiminen ja pahimmillaan myös henkisesti syrjäytyminen.
Tää työttömyys on jo nyt syönyt elämänlaatua ja elämänhalua, itsetunnosta puhumattakaan.
Ap
Miksi siis edes kysyt asiaa? Tietenkin jatkat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luovuttaminen voi syödä elämänlaatuasi. Parhaimmillaan työyhteisö on mukava ja tukee sosiaalista hyvinvointia, työssäkäynti voi myös lisätä yleistä elämänhallintaa ja omanarvontuntoa, toisin kuin loppuelämä kotona kykkiminen ja pahimmillaan myös henkisesti syrjäytyminen.
Tää työttömyys on jo nyt syönyt elämänlaatua ja elämänhalua, itsetunnosta puhumattakaan.
Ap
Kannustan siis ehdottomasti jatkamaan, älä lannistu. Pidä työnhaku yllä ja tee sitä uteliain mielin, mutta samalla keksi muuta mielekästä tekemistä, henkisen ja fyysisen terveyden ylläpitämiseen liittyviä juttuja, kotona mukavia puuhasteluja tai harrastuksia ja vapaaehtoistyötä. Työnhaku menee siinä sivussa ja mieli pysyy virkeänä. Älä ota työnhakua siis liian raskaasti. Tsemppiä! t. Nro.4
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse en palkkaisi henkilöä, joka kyselee tuollaista vauvapalstalla. Pitäisi pystyä arvioimaan asia itsenäisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko selvittänyt muiden pohjoismaiden työmarkkinoita? Suomessa on massatyöttömyys ja ikärasismi esteenä.
Ei ole nyt mahdollisuutta lähteä ulkomaille töihin.
Ap
Mikä tekee sen mahdottomaksi?
Minäkin pidin asiaa ennen mahdottomana, mutta sitä se ei sitten ollutkaan. Paljon parempi palkkaus mahdollistaa kotona käymisen säännöllisesti. Perhe siis Suomessa ja ollut jo vuosia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työnsaanti riippuu tietty aika lailla alasta ja ihmisen kyvyistä/kokemuksesta ja ennen kaikkea persoonasta. Täytän itse tänä vuonna 62, ja aloitin jokin aika sitten uuden työn. Ensitöikseni sain rekrytoida tiimiini lisää porukkaa, ja yllätyin, kuinka "energiattomia" kaikki kandidaatit olivat. Keneltäkään ei oikein löytynyt kunnon syytä, kun kysyin, miksi juuri hänen pitäisi saada se paikka, mikä on motivaattori juuri siihen työhön?
Miten ihmiset oikein preppaavat itseään työnhakuun?
CV kuntoon ja netistä löytyy paljon ohjeita.
Vierailija kirjoitti:
Työnsaanti riippuu tietty aika lailla alasta ja ihmisen kyvyistä/kokemuksesta ja ennen kaikkea persoonasta. Täytän itse tänä vuonna 62, ja aloitin jokin aika sitten uuden työn. Ensitöikseni sain rekrytoida tiimiini lisää porukkaa, ja yllätyin, kuinka "energiattomia" kaikki kandidaatit olivat. Keneltäkään ei oikein löytynyt kunnon syytä, kun kysyin, miksi juuri hänen pitäisi saada se paikka, mikä on motivaattori juuri siihen työhön?
Miten ihmiset oikein preppaavat itseään työnhakuun?
CV kuntoon ja netistä löytyy paljon ohjeita.
Kertoisitko mikä olisi se oikea syy palkata juuri minut? Kun mikään syy ei tunnu kelpaavan.
CV:n olen käynyt läpi, muokannut ja taas muokannut jne.
En vaan kelpaa mihinkään. Lieneekö vika iässä, nimessä vai vaan sysipaskassa hakemuksessa.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko selvittänyt muiden pohjoismaiden työmarkkinoita? Suomessa on massatyöttömyys ja ikärasismi esteenä.
Ei ole nyt mahdollisuutta lähteä ulkomaille töihin.
ApMikä tekee sen mahdottomaksi?
Minäkin pidin asiaa ennen mahdottomana, mutta sitä se ei sitten ollutkaan. Paljon parempi palkkaus mahdollistaa kotona käymisen säännöllisesti. Perhe siis Suomessa ja ollut jo vuosia.
Iäkäs isä jota kukaan muu ei hoida. Olen ainoa lapsi.
Ap
Jatkat tietty, sulla on vielä parikyt vuotta hyvää aikaa löytää jotain työtä. Joku homma voi olla se unelmien duuni, jota teetkin loppuun asti. Mitään et menetä jos pidät kaikki vaihtoehdot auki.