Lue keskustelun säännöt.
Huijaanko vain itseäni? Tipunko korkealta?
02.08.2010 |
Taidan huijata vaan itseäni?
Rankasta avioerosta aikaa nyt 2.5-vuotta, minulla 7-ja 5-vuotiaat lapset.
Olen rakentanut meille uuden elämän, voimme tällä hetkellä hyvin, kaikki
asiat ovat hyvin.
10 kuukautta sitten tapasin baarissa miehen joka oli juuri eronnut.
Koko illan ja yön puhuimme erosta, elämästä, unelmistamme...
asioista. Oli ihanaa jutella jonkun tuntemattoman kanssa, tavata
mies jonka kanssa pystyi puhumaan.
Mies halusi ehdottomasti tavata uudelleen, itse olin hieman
varovainen alkuun.
Tapailimme aina kun minulla tai hänellä ei ollut lapsia, soittelimme
joka päivä, lähetimme ihania tekstareita.
Meillä on aina yhdessä hyvä olla.
MUTTA tulevaisuudesta emme puhu. Hän on tavannut muutaman kerran
minun lapseni mutta hän ei halua että tapaan vielä hänen lapsiaan
(8-, 9-, ja 12-vuotiaat) jotteivat he syytä isäänsä erosta. Heidän eron
syynä oli vaimon toinen mies joka kuitenkin on lasten elämässä jo, oli
heti eron jälkeenkin.
Itse haluan ehdottomasti vielä lapsia (olen 30-vuotias) mutta hän ei ole enää
varma (hän on 39-vuotias) Hänellä on erittäin ruma ero takana, ex-vaimo putsasi
hänet lähes kokonaan juristin avulla ja hän kokee elämänsä hetkittäin raskaaksi.
Minkä tietysti ymmärrän koska olen itse kokenut saman.
En kuitenkaa koe että olisin mikään laastari tai tukihenkilö, yhtälailla hän kuuntelee
minun murheita ja lohduttaa ja tukee minua jos on jotain murheita.
Mutta mahdanko vaan luoda turhaa harhaa yhteisestä tulevaisuudesta?
Kun kysyn jotain siitä tai yritän puhua, niin hän vastaa vaan ympäripyöreästi
ettei vielä tälläisen tuntemisen jälkeen voi tietää. Aina sama vastaus.
Itsellä alkaa vaan olla sen verran jo tunteita pelissä että siksi mietin
että jatkanko vielä, ilman "varmuutta" tulevasta.
Hän on juuri remontoinut ja sisustanut itselleen poikamieskaksion
joten mitään yhteenmuuttoakaan ei ainakaan lähiaikoina ole tulossa.
Kaikki on muuten hyvin mutta tämä tulevaisuudettomuus kalvaa minua
koko ajan. Tuttavat ja kaveritkin jo kyselevät ja ihmettelevät kun vaan
"tapaillaan" vaikka itse en mitään kiirettä halua pitää mutta että
edes tulevaisuudesta voisi puhua tms.
MItä olette mieltä?
Kommentit (4)
Mies pitää sinusta ja haluaa viettää aikaa kanssasi. Sinä haluaisit alkaa leikkiä perhettä. Mies on ollut jo naimisissa, ymmärrettävistä syistä tuskin haluaa uudestaan naimisiin tai lisää lapsia elämäänsä. Joko tyydyt tuohon mitä saat (mitä vikaa on tapailussa) tai sitten yrität etsiä miehen, joka haluaa jotain muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
uudestaan ja itse samanikäisenä ymmärrän hyvin. Olet sen verran miestä nuorempi että sulla eri elämäntilanne. Jos oikeasti haluat vielä lapsia, ehkä kannattais luopua jutusta niin kauan kun vielä voit.
olen jotensakin tuossa vaiheessa kuin miesystäväsi. Pidän yhdestä miehestä todella paljon ja haluan viettää paljon aikaa hänen kanssaan, mutta silti kovin tiivis yhdessäolo ahdistaa minua. Haluan päästä kaikista vanhan suhteen haamuista eroon ennen kuin alan vakavampaan parisuhteeseen. Se on poikkeuksellista minulle, joka olen yleensä rynnännyt parisuhteeseen ja halunnut nopeasti paljon. Ehkä miehellä jotain vastaavaa?
Minusta on hyvin mahdollista ja todennäköistäkin, että mies pitää susta paljon ja haluaakin ehkä (onko mikään koskaan varmaa??) kanssasi myös tulevaisuuden. Mutta hän on juuri eronnut, hänellä on asioita käsiteltävnä.
Miksi kiirehtiä? Luulen, että kiirehtimällä ja vaatimalla teet hallaa suhteellenne. Odota edes vuosi. Mies varmasti tarvitsee aikansa päästäkseen erosta yli. Se ei tarkoita sitä, etteikö hän sua rakastaisi.
huijaat. Ja tiput, jos sulla on tunteita tuota miestä kohtaan. Sitä ei nimittäin tuon enempää kiinnosta nyt eikä kiinnosta koskaan.
Olen ollut lähes samassa tilanteessa ja kesti vuosia tajuta että tilanne ei muutu miksikään, mies vaan roikottaa mukana kunnes joku parempi sattuu kohdalle.