Jos on ihastunut, voiko vain olla tekemättä mitään asian suhteen?

Voi,mutta se kaduttaa.

Riippuu varmaan ihmisestä. Itse olen ihastunut eikä minkäänlaista ajatusta edetä asian suhteen. En kaipaa mitään suhdekiemuroita, mutta ihastuminen tuo kivaa lisämaustetta.

Toki. Mies 10v huorempi hyväkroppainen, minä tavis pullero.

Voi, mutta pieni pyyntö ihastuneille. Jos sinulla ei ole aikomustakaan tehdä asialle mitään, niin pidä ihastuminen omana tietonasi. Itselle tuli työkaverin (mies) ihastuminen aivan puskista, mutta niin vain kävi, että kaikki ne kuumat katseet saivat omatkin tunteeni heräämään. Ja tässä vaiheessa ei sitten olekaan mukavaa, kun asialle ei mitään tehdä ja päivittäin pitäisi olla töissä tekemisissä. Aiempi mutkaton ja erittäin mukava työkaveruus on mennyttä. Harmittaa.

Minä tein asialle jotain, pyytelin naista ulos mutta ei lähtenyt vaikka selvästi oli minustakin kiinnostunut. Se siitä sitten ja enää ei olla tavattukaan moneen kuukauteen.

Varsin yleistä, ei ihmiset voi nssia kaikkea liikkuvaa. 

..... kirjoitti:

Voi,mutta se kaduttaa.

Kuten yleensä myös se, että tekee asian eteen jotain.

Eiköhän sitä yleensä olla tekemättä mitään.

Vierailija kirjoitti:

..... kirjoitti:

Voi,mutta se kaduttaa.

Kuten yleensä myös se, että tekee asian eteen jotain.

Jep, parempi vaan kun ei edes ihastu keneenkään. Siinä ei voi voittaa.

No en mä ainakaan enää tee yhtään mitään vaikka kuinka joku kiinnostaisi tai jopa herättäisi ihastusta.

Tyhjän saa pyytämättäkin.

Vierailija kirjoitti:

..... kirjoitti:

Voi,mutta se kaduttaa.

Kuten yleensä myös se, että tekee asian eteen jotain.

Ei minua ainakaan kaduta mikään aloite jonka olen tehnyt mutta kyllä aika moni jotka olen jättänyt tekemättä.

On mahdollista, mutta vaikeaa se on.

Jos suhde on mahdoton, esimerkiksi koska toinen on perheellinen, on parempi pitää asia omana tietonaan ja kärsiä hiljaa itse. Ei kannata antaa itselleen ja molemminpuoleisen ihastuksen tapauksessa toisellekin osapuolelle turhia toiveita, jos mitään ei kuitenkaan voi tapahtua.

Samoin jos kyse on työpaikkaihastuksesta, miettisin tarkkaan.

Muutoin periaatteenani on, että ei ole mitään menetettävää jos lähestyy toista. Pahimmassa tapauksessa saa pakit, mutta ainakin saa selvyyden toisen tunteista. Nopeat pakit on helppo kestää vuosikausien riutumiseen verrattuna.

En tiedä, mikä teitä naisia nykyään vaivaa. Mutta sen tiedän, että Ap on typerys. Kuten niin monet muutkin naiset tässä maassa. Eihän tuolle mitään mahda. Mutta se on varmaa, että arkussa makaa lopulta naisvanhus, jolla on katkeruus kivettyneenä kasvoillaan korviin saakka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

..... kirjoitti:

Voi,mutta se kaduttaa.

Kuten yleensä myös se, että tekee asian eteen jotain.

Ei minua ainakaan kaduta mikään aloite jonka olen tehnyt mutta kyllä aika moni jotka olen jättänyt tekemättä.

Muakaan ei kaduta tehdyt aloitteet, mutta luojan kiitos olen jättänyt ison osan myös tekemättä. Nimittäin monesti ihastuksen haihduttua sitä on miettinyt, että mitä ikinä tuossakin tyypissä on nähnyt. Lisäksi moni juttu olisi hankaloittanut elämää, olisi esim pitänyt vaihtaa työpaikkaa ja muuta sellaista, että suhteen olis saanut onnistumaan, joten onneksi en tehnyt niille yhtään mitään aikanaan.

Vierailija kirjoitti:

Voi, mutta pieni pyyntö ihastuneille. Jos sinulla ei ole aikomustakaan tehdä asialle mitään, niin pidä ihastuminen omana tietonasi. Itselle tuli työkaverin (mies) ihastuminen aivan puskista, mutta niin vain kävi, että kaikki ne kuumat katseet saivat omatkin tunteeni heräämään. Ja tässä vaiheessa ei sitten olekaan mukavaa, kun asialle ei mitään tehdä ja päivittäin pitäisi olla töissä tekemisissä. Aiempi mutkaton ja erittäin mukava työkaveruus on mennyttä. Harmittaa.

Mistä tiesit, että on oli ihastunut? Miksi et itse tehnyt mitään?