Sata vuotta sitten joulupöydässä oli lehmän reittä, lipeäkalaa ja ohrapuuroa, maistuis varmaan sullekin?
Aika pitkä matka noista ajoista nykyiseen uniikki-lumihiutale-viherpiiperrykseen
Kommentit (19)
Riisiä syöty kyllä Suomessa jo 1700-luvulla vähäisissä määrin mutta maaseudulla tietenkin orhaa
Vierailija kirjoitti:
Köyhilläkin lehmänreittä?
Ennen 1900-lukua kinkkua ei ole juurikaan ollut, koska sikoja ei kasvatettu Suomessa vielä kovin paljon. Silloin juhlapöydässä on tarjottu lihana jotakin todella paikallista. Esimerkiksi Pohjois-Suomessa se on voinut olla vaikka lehmän reittä
Vierailija kirjoitti:
Ai niin aladoobi eli lihahyytelö teurasjätteistä unohtui mainita..
Miten niin _teurasjätteistä_? Ei ne mitään jätteitä olleet.
Mä osaan tehdä aladobia toki. Ja painesylttyä. Sekä paloitella pienemmät ruhot, isot ovat raskasta hommaa.
Ja joo, olisin mieluusti syönyt joulupöydässä talonpoikaistyyliin sata tai parisataa vuotta sitten.
Luin kerran kirjan Englannin keskiajan ruuasta. Köyhälistö ja aatelisto söivät eri juttuja. Samoin kai nykyisin.
Olut oli merkittävä ravinnon lähde.
Jopa joutsenia syötiin. Kala oli lihaa halvempaa.
Siitä on varmaan jo yli 30 v. jos ei enemmänkin, kun menin saksalaisessa pienemmässä kylässä lihakauppaan ostamaan gulassia varten lihaa. Kauppias haki kylmäkaapistaan todellakin lehmän reiden ja alkoi vuolla siitä palasia. Jaahas, ajattelin, onpa hyvä, ettei mulle pakannut sitä reittä sellaisenaan pakettiin. Olin vähän hölmistynyt, mutta niin jumalattoman hyvää gulassia tuli siitä lehmän reidestä. Nykyiset gulassilihat eivät vedä sille reisilihalle vertoja alkuunkaan.
Voi tätä ruokakulttuurin tietämystä.
Riisiä on Suomessa syöty jo 1700-luvulla ja se oli yleisesti käytössä 1800-luvulla. Samoin joulupöytään kuului kinkku jo 1900-luvun alussa. Ja lipeäkalaa syödään edelleen ja kuuluu jopa markettien valikoimaan. Samoin piparkakkuja jne.
Suomessa 1920-luvulla oli voimakas noususuhdanne ja kaupoissa ja toreilla kaikille ruokaa riittävästi. Ja myös ruokailuun panostettiin. Suomeen virtasi tavaraa Saksasta ja Pietarista. Jopa laadukkaampaa, kuin tänä päivänä esim. käsintehdyt konvehdit, leivokset
Kyllä meillä oli armon vuonna 2022 lipeäkalaa, aladoobia ja ohrapuuroa. Ohrapuuro on sitäpaitsi maukkaampaa kuin riisipuuro.
Oli kyllä paljon muutakin kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Ai niin aladoobi eli lihahyytelö teurasjätteistä unohtui mainita..
Ei mitään teurasjätteistä tehty. Mitä hulluja puhut? Et taida tietää aladoobista mitään.
Paistettu sian perse maistuu paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Ai niin aladoobi eli lihahyytelö teurasjätteistä unohtui mainita..
Ihan samoista aneista tehdään lihahyytelö edelleen, eikä se ole teurasjätettä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä meillä oli armon vuonna 2022 lipeäkalaa, aladoobia ja ohrapuuroa. Ohrapuuro on sitäpaitsi maukkaampaa kuin riisipuuro.
Oli kyllä paljon muutakin kyllä.
Ohrapuuro on erinomaista. Teen usein uunipuuroa ohrasta. Maukasta.
Sivistäpä vähän ap. itseäsi
https://kotiliesi.fi/juhlat/joulu/1920-30-lukujen-jouluherkut-leivonnai…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Köyhilläkin lehmänreittä?
Ennen 1900-lukua kinkkua ei ole juurikaan ollut, koska sikoja ei kasvatettu Suomessa vielä kovin paljon. Silloin juhlapöydässä on tarjottu lihana jotakin todella paikallista. Esimerkiksi Pohjois-Suomessa se on voinut olla vaikka lehmän reittä
Mahtaneeko pitää edes paikkansa, ehkä ei kasvatettu varsinaisesti, puolivilli suomalainen karvainen maatiaissika on jo kuollut sukupuuttoon.
Kun minä ajattelen joulua, tulee suuhun lantun maku. Sitä minä söin edellisessä inkarnaatiossani.
Ai niin aladoobi eli lihahyytelö teurasjätteistä unohtui mainita..