Onko ihminen, jonka on helppo päästää irti mistä tahansa ihmissuhteesta

Varmaan läpi historian ihmiset on olleet tuollaisia, kun elämä ollut 1000 kertaa arvaanattomampi ja kolme kertaa lyhyempi.

Luulen, että nykyihmistä olisi pidetty esim 200 vuotta sitten, niin, persoonallisuushäiriöisenä. Kaikki on suhteellista.

EI ! On vaan hiton Fiksu.

Kyllä myrkyllisestä ihmisestä on helppo päästää irti. Esim äidistä.

Mulle on tullut irti päästämisen helppous vasta iän myötä, kun on kantapään kautta joutunut oppimaan riittävän monta kertaa, että tekee enemmän kipeää pitää kiinni sellaisesta, joka ei toimi ja satuttaa.

Käyttäjä2875 kirjoitti:

Kyllä myrkyllisestä ihmisestä on helppo päästää irti. Esim äidistä.

Ai että, tuohan se vasta vaikeaa onkin! Saa olla raudanluja luonne.

Jos on katsellut tarpeeksi kauan manipulointia ja kiukuttelua, eikä käytös muutu, niin yllättävän helppo päästää irti.

Käyttäjä2875 kirjoitti:

Kyllä myrkyllisestä ihmisestä on helppo päästää irti. Esim äidistä.

Enpä usko, et kenenkään on oikeasti helppo päästää irti äidistään, vaikka tämä olisikin myrkyllinen. Tuo on unelmaa, mutta myös defensiivistä voimaantumis-mantraa.

Vaikeaa se on, ja sen saa kyllä ihan myöntää. 

Saattaa olla, jos oma lapsikin on samantekevä.

Yleensä ottaen kuitenkin syy päästää irti monistakin ihmissuhteista voi kertoa vaikkapa tarpeesta uudistaa omaa elämää paremmaksi.

Itsekin olen tuollaisen liikkeen tehnyt.

Vierailija kirjoitti:

Jos on katsellut tarpeeksi kauan manipulointia ja kiukuttelua, eikä käytös muutu, niin yllättävän helppo päästää irti.

Miksi kaikki ihmissuhteesi on sairaita? Tässä puhuttiin "mistä tahansa ihmissuhteesta". Jos et osaa luoda tervettä tunnesuhdetta kehenkään, kuulostaa kyllä jonkin tason persoonallisuushäiriöltä.

Sinä taidat olla se ruma, vanha ja vaikealuonteinen päällepäsmäri ts. kusipää.

Helppo sinut on sivuuttaa, ohittaa ja unohtaa. Yksinhän oletkin. Syy peilissä.

Olen miettinyt samaa. Olen lopettanut useampia pitkäaikaisia ihmissuhteita ilman, että se on tuntunut missään. Joskus olen tuntenut jopa helpotusta. Nyt kun mietin niin omat vanhempani ovat ainoat, joille en pystyisi tuota tekemään. Eikä onneksi tarvikaan.

Vierailija kirjoitti:

Olen miettinyt samaa. Olen lopettanut useampia pitkäaikaisia ihmissuhteita ilman, että se on tuntunut missään. Joskus olen tuntenut jopa helpotusta. Nyt kun mietin niin omat vanhempani ovat ainoat, joille en pystyisi tuota tekemään. Eikä onneksi tarvikaan.

Niin. No, ensin voi kuohahtaa jos on edeltänyt riitaa ja tuntee että on tullut epäoikeudenmukaisesti kohdelluksi, mutta sitten sitä vaan toteaa "ei väkisin" ja "ei noilla ehdoilla" ja miettii, että turha murehtia ihmissuhdetta, mikä ei ole luonteva ja mutkaton vaan yhtä draanaa ja toisen ehdoilla tanssimista. Olen maailman helpoin ihminen olla tekemisissä, mutta monella on ihmissuhteet draamaa ja manipulointia.

Vierailija kirjoitti:

Sinä taidat olla se ruma, vanha ja vaikealuonteinen päällepäsmäri ts. kusipää.

Helppo sinut on sivuuttaa, ohittaa ja unohtaa. Yksinhän oletkin. Syy peilissä.

Okei :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen miettinyt samaa. Olen lopettanut useampia pitkäaikaisia ihmissuhteita ilman, että se on tuntunut missään. Joskus olen tuntenut jopa helpotusta. Nyt kun mietin niin omat vanhempani ovat ainoat, joille en pystyisi tuota tekemään. Eikä onneksi tarvikaan.

Niin. No, ensin voi kuohahtaa jos on edeltänyt riitaa ja tuntee että on tullut epäoikeudenmukaisesti kohdelluksi, mutta sitten sitä vaan toteaa "ei väkisin" ja "ei noilla ehdoilla" ja miettii, että turha murehtia ihmissuhdetta, mikä ei ole luonteva ja mutkaton vaan yhtä draanaa ja toisen ehdoilla tanssimista. Olen maailman helpoin ihminen olla tekemisissä, mutta monella on ihmissuhteet draamaa ja manipulointia.

Toki osa noista katkaisemistani ihmissuhteista on pitänyt sisällään jonkinlaista draamaa, mutta aina ei. Osa noista on ollut päällisin puolin ihan toimivia, eikä minkäänlaista riitaa ole koskaan ollut.

Luulen, että osittain syynä tähän on se, että mun on aina ollut aika vaikea päästää ihmisiä lähelle. Vuosiakin kestäneet kaverisuhteet ovat saattaneet tuntua siltä, että ne ovat pelkkää pinnallista paskaa. Monesti dynamiikka on ollut sellainen, että toinen avautuu mulle omista, varsin henkilökohtaisistakin asioistaan, ja minä toimin kuuntelijana. Omiin juttuihini en saa samalla lailla vastakaikua. Suhde on epätasapainoinen, se ottaa muttei anna. Ei sellainen ole mikään menetys.