Lapsi ei leiki leluilla
Löytyykö muilta?
Keskimmäisemme on nyt 4v ja on alkanut tosi paljon leikkiä mielikuvitus ja roolileikkejä. Leluilla ei ole varsinaisesti leikkinyt oikein koskaan, ellei sitten isosiskon perässä tee jotain niillä. Rakentelee tosin mielellään (legoja, junaratoja, linnoja, torneja...) mutta niilläkään harvemmin leikkii sit loppuen lopuksi. Ja autojaan ja dinojaan järjestää erilaisiin riveihin ja jonoihin, joita muut eivät missään tapauksessa mennä sotkemaan.
Sen sijaan meillä risteilee näkymättömiä laivoja ja veneitä, liitelee lentokoneita, puksuttaa junia, poika rakentaa taloja ja autoja, leipoo kakkuja, kalastaa kaloja... Saattaa istua vaikka tunnin sohvalla kalastamassa näkymättömiä kaloja, näkymättömällä vavallaan. Poika on matkustanut Kiinassa ja Australiassa, nähnyt virtahepoja ja norsuja, syönyt vaikka mitä eksoottisia herkkuja, kalastanut aavoilla merillä ja käynyt maailman hurjimmissa vuoristoradoissa (oikeesti ei suostu menemään ees possujunaan :D)
Sinänsä tietää niiden olevan näkymättömiä ja olemattomia, puhuu niin itsekin ja kuvailee yksityiskohtaisesti autojensa ovenkahvoja ja aluksien rakettimoottoreita. Ne kyllä esitetään sitten voimakkaalla elekielellä ja hän näyttää missä mikäkin osa on aivan kuin auto olisi siinä vieressä. Ja saa hepulin, jos joku istuu hänen "kakkunsa" päälle vahingossa :P
Isänsä ei tahdo oikein pysyä pojan touhuissa mukana. Liekö sitten aikuistunut liikaa, kun ei aina hoksaa ojentaa pojalle näkymätöntä ämpäriä, hänen pyytäessään ämpäriä vaan ihmettelee, että mistäs mä nyt semmosen oikein keksin... ;D
Myös tarinoita poika jaksaa sepittää päivästä toiseen. Kertoilee seikkailuista reissuillaan ja kalajuttuja hauista ja ahvenista.
Esikoisellakin mielikuvitus on lentänyt ja tekee sitä edelleen, mutta poika tuntuu elävän kyllä ihan omassa maailmassaan... Tyttö sentään kasvatti tuon ikäisenä vain leijonapoikuetta sänkynsä alla ;)
Kommentit (2)
mutta kerronpa vaan, että kuulostaapa HYVIN tutulta. Pojallani on aspergerin syndrooma, ja se ilmeni juurikin siten, että hän pienempänä vain rivitteli autoja, ei osannut leikkiä niillä. Mielikuvitusta on hyvinkin paljon, lapsi piirtää pitkiä kuvakertomuksia.
Olennaista on kuitenkin se, miten lapsi osaa leikkiä muiden lasten kanssa. Osaako vuorovaikutusta vaativia leikkejä, vai leikkiikö mieluummin yksin tai aikuisen kanssa (joka mukautuu hänen juoneensa toisin kuin toinen lapsi).
Aspergerista voi olla myös lievä muoto, tai pelkkiä "piirteitä aspergerista" (yksi diagnoosimuoto). Eikä lapsi diagnoosia välttämättä tarvitse lainkaan, mutta sen avulla voi hakea kuntoutusta tai tukitoimia tarhaan/kouluun, jos sellaista kaipaatte. Ja se lisää tietenkin ymmärrystä lasta kohtaan.
Mutta toistan ja korostan, että tuon kuvauksesi perusteella en mene sanomaan asiasta mitään ratkaisevaa. Mieti itse, googleta aspergerin syndrooma.
viisi vuotiaalla oli vaihe ettei leikkinyt (n.4kk) mutta nyt taas onneksi leikkii. tuon vaiheen aikana vaan kitisi jaloissa kuinka tylsää ja halusi katsoa vaan telkkaria. taapero ei juuri ole koskaan leikkinyt kotona leluilla vaan tuhoaa kaappeja ja roskiksia ym rasittavaa tai sitten vikisee jatkuvasti. ulkona tykkää leikkiä hiekka ja vesileluilla ja kerhoissakin leikkii. en oikein jaksanut lukea koko juttua mutta vaikuttaa siltä että poikasi vihtyy ja on hyvät mielikuvitusleikit :)