Kummallisuuksia ihmissuhteissa

Olin aikoinaan osa kaveripiiriä. Pidettiin hauskaa monet vuodet. Sitten alkoi pariutuminen. Minäkin pariuduin, sain lapsia niinkuin muutkin.
Minulle vain sattui niin, että mies kuoli kun lapset olivat pieniä, nuorin oli vauva.
Ensipahoittelujen jälkeen mut tuupattiin ulos porukasta lapsineni, vaikka oli samanikäisiä lapsiakin. Joulukortteja läheteltiin.
Olin ihmeissäni siitä ettei kukaan tarjonnut apuaan. Muilla oli kokonaiset perheet.
Olin itse aikoinaan auttanut muita mielestäni monin tavoin.
Nyt kun kaikkien lapset ovat aikuistuneet, en mahdukaan mukaan porukkaan. Nyt liikutaan pariskunnittain. Mulla ei ole puolisoa. Ymmärrän tämän jotenkin kyllä, minähän voin olla uhka liitoille. Ennenkin mua "pelättiin", olen vieläkin kaunis.
Kuulin että toissaviikolla vanha porukka oli kimpassa risteilyllä. Minua ei kutsuttu tietenkään mukaan.
Toisaalta ymmärrän tämän, mutta silti olen hieman loukkaantunut. Mut pilasi se, että mies kuoli enkä etsinyt uutta tilalle?