Samaistutteko elokuvien hyviksiin vai pahiksiin?

Sekä että. Elokuvan tekotapa vaikuttaa eniten. Katson siitä perspektiivistä josta leffa on tehty mutta tiedostan miten outoa on samaistua vaikkapa murhiin helposti kykenevään päähenkilön. Esim Netflix "Ferry" joka perustuu tositapahtumiin. Amsterdamilaisen huumepomon tarina + 3 kautta sarjaa.

Mä samaistun Anakin Skywalkeriin starwarssista. 

Todellisuudessa kaikella on oma logiikkansa. Harvemmin jaksaa katsoa elokuvaa pitkään kun nopeasti kykenee jo päättelemään elokuvan kun juoni on selvä.

Mää oon aina se sankari.

Riippuu ihan tapauksesta. Esim. Harry Pottereissa Voldemortiin voi jollain tavalla samaistua, sillä hän joutui kasvamaan hylättynä orpokodissa, kun taas vaikka Bellatrixia kohtaan on mahdotonta tuntea minkäänlaista myötätuntoa.

Minä samaistun yleensä hyviksiin. Olen luonteeltani ja elämänkatsomukseltani hyvyyteen suuntautunut ja inhottavaa kaikenlainen rikollisuus. En kannata rikollisuutta edes elokuvissakaan, ei vaan kiinnosta.