Miksi lapsi ei saisi syödä herkkuja?

mäkkäri. En tajua, miksi sitä moskaa kukaan edes pystyy vitsillä herkuksi kutsumaan. Meillä syödään lisäaineetonta ruokaa. Me uskotaan, että se terveellisintä kasvavalle lapselle.

Eli herkkuja meillä toki saa. Itse tehtyä pullaa, piparia, pizzaa jne.jne. Me emme syötä lapsille roskaa. Kylässä toki saavat ottaa.

Mihin se perustuu? Kun lapsi saa herkkujen tilalla esim. ananasviipaleita tms., niistä itsestään tulee "herkkuja". Eli herkkuja saadaan, mutta samalla ei opita siihen että joka päivä syödään terveelliseltä ruoalta tilaa vievää paskaruokaa.

oikein tosielämässä piileksivät. Minulle kun ei ole tullut näiden 8 vuoden aikana vastaan ketään, joka ei antaisi lapsilleen edes joskus karkkia tai mehua.

mutta vaan erityistilanteissa. Tikkarit on ainoa karkki mitä kotiin ostetaan, enkä näe siinä mitään pahaa. Itse tykkään että olkoon se makea sitten mieluummin marjapiirakka tai jäätelö, niissä on sentään jotain hyvääkin eikä vaan pelkkää sokeria, liivatetta ja väriaineita. Hampurilaisella ei käydä, koska kahviloiden tarjottavat on meistä parempia. Pizzaa ostetaan tai tehdään välillä.

mutta tuo moska-väitteesi on vähän outo.. Mäkkäristä saa esim. ihan kunnon salaatteja, pikkuporkkanoita ja hedelmiä, eikä perushampurilaisissakaan mitään lisäainepommeja ole. Voit käydä itse tarkistamassa ainesosat netistä.

Meillä herkkua ei todellakaan ole mikään mäkkäri. En tajua, miksi sitä moskaa kukaan edes pystyy vitsillä herkuksi kutsumaan. Meillä syödään lisäaineetonta ruokaa. Me uskotaan, että se terveellisintä kasvavalle lapselle. Eli herkkuja meillä toki saa. Itse tehtyä pullaa, piparia, pizzaa jne.jne. Me emme syötä lapsille roskaa. Kylässä toki saavat ottaa.

Kokeilkaapa joskus höllätä pipoanne ja tehdä jotain ihan vain siksi, että se ilahduttaa lastanne.

meidän lapsi kävi kerran isovanhempien kanssa hampurilaisella, mutta ei tykännyt kuin ranskalaisista. Lapsen herkkua on esim. croissantit, valitsee kahvilassa AINA sen jos on tarjolla, ei koskaan esim. munkkia tai kakkua.

Itse kävin ekan kerran hampurilaisella kun olin tokalla luokalla, enkä ole koskaan niistä oikein välittänyt. Pizza kyllä maistuu, etenkin vegeversio, myös lapselle :)

Kokeilkaapa joskus höllätä pipoanne ja tehdä jotain ihan vain siksi, että se ilahduttaa lastanne.

Pizza kyllä maistuu, etenkin vegeversio, myös lapselle :)

Hampparit ja ranskalaiset maistuvat kyllä. Kirjoitinkin, että USEIMPIEN lasten mielestä Mäkkärin ruoka on herkkua.

19

herkkujen syömisestä ylipäätään vaiko tarkoitetaanko herkulla sitten karkkia,sipsiä ym.



Lapseni on vasta vuoden eikä tule herkkuja saamaan vielä pitkään aikaan.



Siskonsa (yhteinen isä) vietti ensimmäistä karkkipäivää kuukausi sitten ja täyttää syksyllä 8.Ensimmäinen herkkunsa oli n.3-vuotiaana sokeriton jäätelö.Ja sitten lisäiltiin pikkuhiljaa joskus sai pullan tai keksin.



Omalle aion ottaa myös karkittoman linjan sen että minkälaisen ja kuinka pitkän jää nähtäväksi.



Kun ei se lapsi ole koskaan sitä karkkia syönyt niin ei se osaa sitä kaivatakkaan.



Esimerkki tyhmästä vanhemmasta oli vauvalehdessä jokin aika sitten kun oli juttua tästä niin joku kirjoitti että lapsi ei suostunut maistamaan karkkia vaikka kaikki vakuuttivat sen olevan hyvää ja meni kauan ennenkuin sitten maistoi.Miksei vaan voinut antaa olla,tarviiko väkisin tuputtaa?!

Miksi lapsi ei saisi syödä herkkuja? Jos perusruoka on suunnilleen terveellistä, niin miksi ette anna lasten syödä satunnaisesti mäkkärissä tai namia tms?

älkää ikinä koskaan sanoko mitään ruokaa MOSKAKSI, ROSKAKSI tms. Se kuulostaa hirveältä. Tiesittekö, että suomalaisiakin on joskus kuollut nälkään? Ja nälkään kuolee yhä ihmisiä pitkin maailmaa?



Mielestäni ruuan solvaajat voisi laittaa vuodeksi vesi-leipä -dieetille.

mustakaan mäkkäriruoka tosiaan mitään herkkua ole. Joskus on ollut pakko ostaa, kun ei jostain peräkyliltä muuta löydy. Kerran on käyty 3-v:n kanssa hampurilaisella, ja ei kyllä maistunut.



Meillä herkutellaan muuten kyllä melkein joka päivä jälkkärin muodossa. Jälkkäri meillä saattaa olla pähkinöitä, keksi, pala pullaa, rahkaa, kakkua jne. Yritän olla luokittelematta "herkut" ja "oikeat ruuat" jotta lapsetkin oppisi, että pieni herkuttelu on ihan sallittua ja normaalielämään kuuluvaa. Meillä lapsuudenkodissa ns. herkkuja oli harvoin, ja itsellä oli pitkään sitten tapana vedellä kerralla sitten vaikka 300 gr karkkia tai litra jäätelöä kun olin muuttanut omilleni.

on sellaiset lapset jotka ei pidä sitä herkkuna.

Joten ei ole tarvetta höllätä pipoa ja viedä lasta herkuttelemaan mäkkiin.

Hampparit ja ranskalaiset maistuvat kyllä. Kirjoitinkin, että USEIMPIEN lasten mielestä Mäkkärin ruoka on herkkua.

19

on arkena arkiruokaa ja juhlana juhlaruokaa. Eli ma-to keittoja, jauhelihakastiketta, makaroonilaatikkoa, uunivuokia. Pe usein pitsa tai nakkeja ja lihapullia, lohkoperunoita, ranskalaisia. La-su on kokoliharuokaa, kalaa jne sekä jälkiruokaa. Lisäksi lauantaina on karkkipäivä. Juhlissa tietenkin syödään ja nautitaan herkuista. Onko vähän vai paljon, mutta normaalipainoisia ollaan ja arkiruuasta ei tarvitse keskustella, koska sen voi lusikoida sitten vaikka viikonloppu mielessä, ellei muutoin maistu.

kiivi ja tumma suklaa. Näitä hän siis itse valitsee jälkkäriksi jos häneltä kysytään. Kai siihenkin makuaisti tottuu että mitä pitää herkkuna. Hän ei pidä karkeista ollenkaan, tuo tumma suklaa ja laku kelpaa. Mehua hän oppi juomaan päiväkodissa 3-vuotiaana, sitä hän saa lasin päivässä. Samaa linjaa ajattelin käyttää nuorimmaisen kanssa että niin kauan kun hän ei itse tajua vaatia mitään niin syödään samoja herkkuja kun muu perhe. Tottakai sitten vanhempana voi syödä muitakin herkkuja kohtuudella jos itse haluaa.



Mutta ei mun mielestä kaikki herkut ole siis epäterveellisiä.

pitäisi syöttää lapselle karkkeja? Jos kylässä tarjotaan, niin syököön silloin, en ymmärrä miksi meille pitäisi ostaa niitä kotiin. Herkkuja kyllä leivotaan, tehdään jälkiruokia ja syödään jäätelöäkin välillä, en ole mikään fanaatikko tässäkään asiassa.

Mäkkäriä en kyllä miksikään herkuttelupaikaksi laske, en suostu syömään kuin pakon edessä, joten miksi veisin lapsen sinne syömään? Ravintolaan mennään herkuttelemaan, jos ei itse haluta kokata.

Mutta on toki lääkärit ja hammaslääkäri erityisesti aikanaan selvittänyt, ettei liikaa syötetä. Aina on joku niin tomppeli, ettei tiedä, että alle 2v kiille ei vielä täysin kehittynyt tai että liika ruoka johtaa muuhunkin kuin vain pyöreään mahaan. Sanoo kai järkikin, että terveelle normaalisti syövälle lapselle kohtuullinen herkku ei ole vaaraksi sen enempää kuin aikuiselle?

Meillä tytöllä (kohta 5v.) on yksi karkkipäivä viikolla lauantaisin ja silloin saa jonkun pienen namin. Muulloin ei nameja syödä ellei ole jotkut juhlat. Meillä lasketaan herkuksi: namit, keksit, pullat, sipsi, popcornit, jäätelöt yms. Hedelmiä yms. saa kyllä syödä.



Emme harrasta viikolla jälkiruokien antamista vaan syömme kunnon perusruokaa. Joskus viikonloppuisin käymme mäkkärissä yms. syömässä.



Limsaa tyttö ei halua ollenkaan juoda, johtunee niistä hapoista. Tarjottu on ja ei kelpaa. Ennemmin ottaa maitoa tai vettä. Joskus ehkä mehua.

McDonald's herkkua ja lapsille soveltuvaa ruokaa... Ei tässä paljoa hyvää ole:

Salaatti ainoa kotimainen juttu, sokeroidun sämpylän lisäksi.



Raaka-aineet: McFeast Jr.





QP-sämpylä (Lantmännen Unibake Oy, Suomi)

Vehnäjauho, vesi, sokeri, hiiva, rypsiöljy, seesaminsiemen, suola (1,2 %), emulgointiaine (E472e, E481), säilöntäaine (E 282).



Jauhettu naudanlihapihvi (Esca Foods Solutions, Ruotsi)

Sisältää ainoastaan jauhettua naudan lihaa. Valmistukseen käytetään käsin leikattuja, luuttomia ruhon niska-, etuselkä-, potka-, lapa-, rinta- ja kylkipaloja.



Cheddar–juusto (Dairy Produce Packers Ltd, Pohjois-Irlanti)

Cheddar-juusto (55 %), vesi, voi, herajauhe, maitoproteiini, luontainen juustoaromi, sulatesuolat (E331, E450, E452), suola (2,5 %), säilöntäaine (E200), väriaineet (E160a, E160c). Rasvapitoisuus 28 %. Juustosiivujen irtoamisen helpottamiseksi niiden pintaan on suihkutettu soijalesitiinin ja rypsiöljyn seos.



McFeast-kastike (McCormick Europe Ltd, Iso-Britannia)

Vesi, kasviöljy, kananmunan keltuainen, muunnettu maissitärkkelys, viinietikka, sokeri, suola (2,4 %), sinappijauhe, sakeuttamisaine (E415), sitruunamehutiiviste, säilöntäaine (E202).



Suolakurkku (Develey Senf & Feinkost GmbH, Saksa)

Kurkku (68 %), etikka, suola (3,0 %), luontainen aromi, säilöntäaine (E211), happamuudensäätöaine.



Ketsuppi (Procordia Ab, Ruotsi)

Vesi, tomaattisose (35 %), sokeri, etikka, suola (3,5 %), mausteet (sisältää soijaöljyä sekä sipuli-, valkosipuli-, neilikka-, ja kaneliuutetta).



Sinappi (Develey Senf & Feinkost GmbH, Saksa)

Etikka, vesi, sinapinsiemen (16 %), suola (3,0 %), mausteet (mm. paprika).



Amerikansalaatti (Salico Oy, Suomi)

Pesty ja leikattu amerikansalaatti.



Kuiva sipuli ( valmistaja Gilroy, USA)

Sipuli

lapsena hirveän tiukka herkkupolitiikka. Kaveripiirissä kyllä oli tulleet karkit ja limsat tutuksi, minulle esiteltiin aina suurena ihmeenä puolikas banaania ja mummun marjamehu. Herkutteluun liitettiin aina syyllistävä asenne, kukaan muu ei ole niin lapsellinen kuin minä että tykkäisi jäätelöstä. Olinkin alipainoinen koko lapsuuteni ja teini-iässä hoikka.



Omilleni muutettuani herkuttelu meni toiseen laitaan. Söin illalla pari suklaavanukasta, suklaalevyn ja jäätelöä ihan vain siksi että voin. Oli ihmeellinen asia voida mennä maanantaina ostamaan karkkia ja syödä se ilman syytöksiä. Tunsin jotain vapautta ja omillaan oloa. Lopputulos oli 25 kg 10 vuodessa, joita nyt sitten pudottelen. Onneksi oma herkutteluni on löytänyt hyvän tasapainon sekä annoskoon että taajuuden suhteen. Lapsille yritän opettaa samaa, eli että herkkuja erikoistilanteisiin, kohtuullinen määrä, mutta sen syömisestä sitten nautitaan luvan kanssa. Teen esim lapsille jäätelöannokset, johon saa hyvin upotettua marjoja tai kaurakeksin.