Miten te muut olette valmistautuneet ainoan jäljellä olevan vanhemman poismenoon henkisesti?

Stoalaisen filosofian mukainen, niinkuin kaikessa muussakin.

Toisen vanhemman kuolemaan oli aikaa valmistautua 30 vuotta. Sairasteli syövän, oli sydänvikaa yms. Siinä välissä ehti toinen kuolla täysin yllättäen. 

Minulla on äiti jäljellä. Vanha ja sairas. Isä kuoli vanhuuteen ja sairauteen, niin varmasti äitikin ja se on elämän kiertokulkua. Otan sen silleen että niin se menee ja minä pärjään vaikka tulee olemaan iso muutos menettää toinenkin vanhempi. Isän kuolema oli minulle kova paikka ,äidin kanssa on aina ollut hankalat välit.

elämä helpottui kjun vanheemat kuoli. 

Se oli helpotus. Kärai pitkään sairaudesta.