Pitäisikö jatkaa vai lopettaa ihmisten auttaminen? Koska kiitosta ei heru
Aina on joku ihminen, johon törmään, hän tarvitsee minua hetkeksi, minä autan ja tuen. Seuraavan kerran kun näen sellaisen ihmisen, hän ei ole tuntevinaan minua. Täytyy kysyä, ja pahoittelut kiroilusta, mutta Mikä Helvetti Ihmisiä Vaivaa Nykyään!!??
Kommentit (5)
Ihmiset ovat mielellään niin kovin valmiita ottamaan vastaan pikku palveluksia; "Nyt kun sä oot siinä, niin voisit sä samalla..., toisitsä..., veisitsä..., lainaisitsä..., saisinks mä....?" No, kuule, et saa! Olen myös kyllästynyt siihen, että koskaan ei heru vastavuoroista palvelusta, tai saadusta avusta ei tajuta edes kiittää. Senpä takia apua ei enää tipu eikä lirise. Jokainen selviytyköön itse tai vaihtoehtoisesti olkoon selviytymättä.
Sä et siis auta omaa hyvyyttäs vaan autettavan pitää polvistua ja kiittää sua kyyneleet silmissä sun uhrautumisestas ?
Ihmisillä on hankalaa.
Ihan ilman first world probleemejas
Itse autan aina. Enkä odota vastapalvelusta. Sanon aina jo auttaessani, että laita hyvä kiertämään ja auta seuraavaa, kuka apua tarvitsee. Uskon maailman olevan näin avoimempi ja kaikinpuolin parempi.
Autat vaan jos ja kun tuntuu siltä, ilman että odotat erityisesti mitään kiittelyä. Palkaksi tulee hyvä mieli.
Tämä on sama kuin rahan lainaamisessa jollekin: lainaat vain sen verran kuin olet valmis häviämään.
Siis mitä ihmisiä nämä ovat, jotain tuntemattomia tai puolituttuja? Miksi sinun pitäisi leikkiä jeesusta sellaisille?