Lue keskustelun säännöt.
Miten lopettaa sen ajattelun, välittämisen mitä muut sinusta ajattelevat.
15.10.2022 |
Miten pystyy elämään omaa elämäänsä ja olemaan liikaa välittämättä muiden mielipiteistä? Tai elämään ja tekemään juttuja ilman että koko ajan pelkää mokaavansa jotenkin ja joutuvansa naurun alaiseksi eikä siksi ei uskalla mitään kunnolla.
Kommentit (15)
Sillä tavalla, että oppii näkemään itsensä kuten näet ystävän; rakastat virheistä huolimatta ja haluat itsellesi hyvää. Puhut itsellesi kauniita sanoja. Kannustat ja kehut. Virheistä lohdutat etkä ruoski. Et vaadi itseäsi venymään typeriin (esim bikini fitness tai hs visio) muotteihin kun et vaadi ystävääsikään. Annat kannustavaa ja rakentavaa kritiikkiä hyvässä hengessä, et arvostele tai hauku.
Sitten kun osaat tuon niin opettelet päättämään itse kuka olet. Ulkopuolisen mielipiteellä ei ole sinun oman mielipiteesi rinnalla mitään voimaa. Sinä päätät mitä asioita ulkopuolelta otat minkäkin verran sydämeesi. Kuka päättää oletko sinä riittävä? Sinä itse vai joku muu?
Sitten kun tämä onnistuu, niin löydä kultainen keskitie itsepetoksen (narsistinen täydellisyysharha) ja realistisen (minussa on puutteita mutta hyväksyn itseni) välillä.
Helpommin sanottu kuin tehty. Tiedän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En osaa neuvoa. Selitä sinä minulle miksi se on niin tärkeää mitä ihmiset ajattelee. Minulle se ei merkitse mitään. Minäkin ajattelen kaikenlaista toisten ihmisten käytöksestä, mutta ei ne sitä tiedä.
Ajattele niin että kaikki jotka tällä hetkellä ovat elossa, ovat täällä ensi kertaa niin kuin sinäkin.
Ei kukaan tiedä kuinka olla tai mitä tehdä- ei oikeasti.
Älä pelkää. Pelko saa ihmisen arvostelemaan itseään ja toisia.
Tämä on ainutlaatuinen seikkailu kivellä joka kiitää avaruudessa. Ei ole harjoituskierrosta, ei kenraalinäytöstä -livenä mennään.
Keskity asioihin joista pidät ja jotka kiinnostavat. Ole utelias.
Keskity omaan polkuusi.
Vierailija kirjoitti:
Ajattele niin että kaikki jotka tällä hetkellä ovat elossa, ovat täällä ensi kertaa niin kuin sinäkin.
Ei kukaan tiedä kuinka olla tai mitä tehdä- ei oikeasti.
Älä pelkää. Pelko saa ihmisen arvostelemaan itseään ja toisia.
Tämä on ainutlaatuinen seikkailu kivellä joka kiitää avaruudessa. Ei ole harjoituskierrosta, ei kenraalinäytöstä -livenä mennään.
Keskity asioihin joista pidät ja jotka kiinnostavat. Ole utelias.
Keskity omaan polkuusi.
Maapallo pysyy paikallaan eikä kiidä mihinkään.
Eihän niitä ajatuksia edes kuule. Miksi sellaista liikaa miettisi, mitä muut päässään pyörittävät.
Ja jos joskus sortuukin ajattelemaan sellaista, niin anna mennä nopeasti ohi. Sinua on vain yksi ja ainutlaatuinen kappale tässä maailmassa. Ja negatiivisista ajatuksistahan tässä nyt on kyse. Tuskin kenenkään positiiviset ajatukset itseä häiritsisi, jos ne kuulisi. Joten unohda se, mitä negatiivista joku sinusta EHKÄ ajattelee. Usein ne jäävät vain ajatuksiksi.
Satsaa sinä omaan imagoosi, jonka tunnet omaksesi ym. itsetuntoasi pönkittävään. Ja päätä sinä huomioida muut kauniisti ja positiivisesti. Tiedät ainakin, ettet ainakaan ole antanut negatiivista aihetta muille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloita vaikka siitä, että mietit, keitä nämä "muut" ovat (vanhempasi, sisaruksesi, puolisosi, lapsesi, pomosi, työkaverisi, naapurisi, ystäväsi jne) . Kuinka tärkeitä he ovat sulle ja kuinka paljon heillä on sun elämääsi vaikutusvaltaa (esim voivatko aiheuttaa sulle työpaikkasi tai kotisi menetyksen, tekevät testamentin ja saat aikanaan vain lakiosasi, katkaisevat ehkä välisi suhun jne), jos teet jonkun haluamasi asian. Sitten voit miettiä, ovatko nämä ihmiset itse mokanneet koskaan mitään. Todennäköisesti ovat, koska suurin osa ihmisistä mokaa joskus jotain. Mieti, miten muiden mielipiteet ovat vaikuttaneet heidän elämäänsä mokan jälkeen. Todennäköisesti ei juuri mitenkään. Sitten voit miettiä, mitä ovat ne asiat, joita haluaisit tehdä, mutta et uskalla, koska pelkäät muiden mielipidettä. Ovatko ne ihan oikeasti sellaisia asioita, joista muilla edes olisi mitään mielipidettä. Ja ovatko ne asioita, joista muiden tarvitsisi edes tietää. Tuosta nyt voi alkaa miettimään, mitä konkreettista kamalaa elämässäni voi tapahtua, jos teen haluamiani asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajattele niin että kaikki jotka tällä hetkellä ovat elossa, ovat täällä ensi kertaa niin kuin sinäkin.
Ei kukaan tiedä kuinka olla tai mitä tehdä- ei oikeasti.
Älä pelkää. Pelko saa ihmisen arvostelemaan itseään ja toisia.
Tämä on ainutlaatuinen seikkailu kivellä joka kiitää avaruudessa. Ei ole harjoituskierrosta, ei kenraalinäytöstä -livenä mennään.
Keskity asioihin joista pidät ja jotka kiinnostavat. Ole utelias.
Keskity omaan polkuusi.
Maapallo pysyy paikallaan eikä kiidä mihinkään.
Mikä riemullinen päivä, saat oppia itsellesi uutta!
https://bigthink.com/starts-with-a-bang/earth-move-universe/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole vielä mikään mestari tässä ajattelussa, mutta yritän keskittyä ajattelemaan sitä, että hyvin harvoin itsekään arvostelen muita tai mietin niiden tekemisiä, tai jos joskus arvostelenkin, niin ei se ole mikään iso asia elämässäni. Mua jotenkin helpottaa myös se ajatus, että joskus kuolen ja lakkaan olemasta, samoin kuin kaikki ihmiset jotka ovat minusta mitään ajatelleet (ei ehkä toimi jos uskoo taivaaseen, jälleensyntymään tms. :D). Ja ihan vaan ikä on tuonut itseluottamusta, en ole sitä mitenkään erikseen työstänyt, mutta nykyään kykenen ohittamaan esim. itseäni kohtaan nolot tilanteet paljon helpommin kuin vaikka joskus teini-ikäisenä-parikymppisenä.
En minä tiedä, en ole koskaan miettinyt mitä muut minusta ajattelee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sehän jatkuu läpi elämän, että aina näkyy joku kriittinen naama jossain. Ei todella kannata jatkaa niiden naamojen katsomista koko elämäänsä. Näe ne ystävälliset tai neutraalit kasvot. Ja vaikka hymyile nille kurttunaamoille.
Uskottele itsellesi, ettei ketään oikeasti kiinnosta mitä teet tai mitä ajattelet, korkeintaan ohi kiitävän hetken joku voi tehdä niin.
Miksi ylipäätään sinä olisit niin tärkeä ja kiinnostava ihminen, että muut käyttäisivät aikaansa juuri sinun ja sinun valintojesi ajattelemiseen ja pohtimiseen.?
Mitä väliä edes on, mitä joku satunnainen ohikulkija tai työkaveri sinusta ajattelee. Miksi se on sinulle tärkeää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse en uskalla hakea mitään työpaikkoja kun pelkään niiden ajatuksia jotka hakemukseni lukevat. En voi kehua itseäni yhtään, niin minut on kasvatettu.
Vierailija kirjoitti:
Maapallo pysyy paikallaan eikä kiidä mihinkään.
Ainii, sori! Me unohdettiin että sun napa oli täällä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aloita vaikka siitä, että mietit, keitä nämä "muut" ovat (vanhempasi, sisaruksesi, puolisosi, lapsesi, pomosi, työkaverisi, naapurisi, ystäväsi jne) . Kuinka tärkeitä he ovat sulle ja kuinka paljon heillä on sun elämääsi vaikutusvaltaa (esim voivatko aiheuttaa sulle työpaikkasi tai kotisi menetyksen, tekevät testamentin ja saat aikanaan vain lakiosasi, katkaisevat ehkä välisi suhun jne), jos teet jonkun haluamasi asian. Sitten voit miettiä, ovatko nämä ihmiset itse mokanneet koskaan mitään. Todennäköisesti ovat, koska suurin osa ihmisistä mokaa joskus jotain. Mieti, miten muiden mielipiteet ovat vaikuttaneet heidän elämäänsä mokan jälkeen. Todennäköisesti ei juuri mitenkään. Sitten voit miettiä, mitä ovat ne asiat, joita haluaisit tehdä, mutta et uskalla, koska pelkäät muiden mielipidettä. Ovatko ne ihan oikeasti sellaisia asioita, joista muilla edes olisi mitään mielipidettä. Ja ovatko ne asioita, joista muiden tarvitsisi edes tietää. Tuosta nyt voi alkaa miettimään, mitä konkreettista kamalaa elämässäni voi tapahtua, jos teen haluamiani asioita.
Itsellä ongelma on nimenomaan tuossa tasapainossa, että pahimmillaan vastapuolella on valtaa vaikuttaa konkreettisesti. Voin menettää työni, terveydestä vielä enemmän ja vastaavaa. Miten olla kun mokaa tai ei tee tai ole kuten aiemmin tai kuten olettaa olevan tarpeellista. Kun epävarmuutta on monella eri osa-alueella, sitä tuntuu murenevan sisältäpäin ihan huomaamatta. Ja sitten onkin ihan ****na, ja pitää aloittaa korjaustyöt jollakin konstilla.
Jos varmuutta löytyy jostakin, se voi joko kestää tai sitten ei. Joskus toivoisi voivansa elää tyhjiössä ilman mitään ympäristön vaikutusta, mutta ei se onnistu kuin pienen osan päiväsyä jos on onnistuakseen.
En tiedä, minuakin kiinnostaa.