Pojallani (10 v) on nyt mahdollisuus aloittaa valinnainen toinen kieli, saksa. Neuvoja kiitos!

Mä ehkä kuitenkin taipuisin tässä vaiheessa lapsen toiveeseen. Parin vuoden päästä alkaa ruotsi, yläasteella voi ottaa toisen vieraan ja lukiossa sitten taas. Eli ei se lapsi ilman kielitaitoa jää.

Ilman motivaatiota ei hommasta tule mitään.

Juttele kunnolla pojan kanssa, kerro oma kantasi ja kuuntele myös hänen mielipidettään.

tuon ikänen osaa jo päättää haluaako yhden vieraan kielen lisää. Eli jos lapsi ei halua niin sitten ei kannata pakottaa. Kieliä ehtii lukea myöhemminkin.

Kun halu lähtee lapsesta, se motivoi. Anna 10 v nauttia vielä koulusta, ehtii niitä kielioppeja päntätä yläasteellakin ja sitten vaikka kielikurssille kyseisen kielen maahan niin kuroo muiden aiempina vuosina koulussa oppimat asiat parissa viikossa.

vastahakoisesti suhtautuu ylimääräisen kielen opintoihin. Vaikka kuinka olisi lahjoja, tärkeintä on kuitenkin motivaatio, kiinnostus opiskella vierasta kieltä. Kielen opiskelu vaatii lahjakkaaltakin kuitenkin ainakin jonkin verran työntekoa, A2-kielessä mennään nopeammin eteenpäin eikä saksan kieltä kuule televisiosta yhtä paljon kuin englannin.



Voithan vielä yrittää keskustella poikasi kanssa ja tuoda esille, kuinka hyödyllinen monipuolinen kielitaito tulevaisuudessa on vaikkapa kesätöitä haettaessa. Ja ehkä voit lupailla Saksan-matkaa kannustimena.



Pakottamaan en kuitenkaan ryhtyisi. Kielen tunnit eivät aina ole niin hauskoja, että lähtökohtaisesti negatiivisesti kielten opiskeluun suhtautuva kääntäisi kelkkansa. Viimeistään murrosikäisenä opiskelu on sitten yhtä taistelua.

tuo kahden viikkotunnin syy on eri kuin ei halua lukea uutta ainetta.

mille luokalle hän hakee (mahdollisuus valita eri painotuksilla), vaikka lapsi oli aluksi vastaan. Samoin tekisin sinun tilanteessasi. Nimenomaan noudattaen sitä logiikkaa, että aikuinen päättää viime kädessä, toki lasta kuunnellen. Itse oikeastaan hienovaraisesti ohjasin lapsen havaitsemaan itsekin, mitä etuja luokkavalinnasta hänelle seuraisi.

Mutta jos poikaa ei kiinnosta ylimääräinen kieli, niin ei kannata väkisin.

Parin vuoden kuluttuahan alkaa kuitenkin pakkoruotsi, kolmessa kielessä olisikin sitten jo enemmän tekemistä...

Yläasteellahan kuitenkin voi vielä aloittaa uusia kieliä, samoin lukiossa jos huvittaa.

näin kieltenopena olen huomannut, että juuri ne oppilaat jotka valitsevat vapaaehtoisen kielen vanhempien vaatimuksesta, ovat niitä joilla on motivaatio hukassa.



Toisaalta alakoulussa aloitettu toinen vieras kieli on todella hyvä juttu tulevaisuuden kannalta, kieltä oppii todella paljon enemmän kuin jos sen aloittaisi vasta yläkoulussa/lukiossa. Lisäksi saksa on tällä hetkellä hiukan epäsuosiossa ja siksi nykyisten koululaisten siirtyessä työelämään on saksan osaajista jo pulaa.

Eräs kollega opettaa työväenopistolla/kansalaisopistolla saksaa ja ryhmät täyttyvät nykyään juuri työelämään siirtyneistä nuorista - sitä saksaa kun pitäisikin osata. Ei tietenkään jokaisessa työpaikassa, mutta jo tällä hetkellä työmarkkinoilla on pulaa saksan osaajista.

nuorista - saksa kun onkin

Läheltä näitä ylimääräisen kielen ottaneita sanoisin, että se on todella monelle suuri rasite. Jos poikaa itse kiinnostaisi, se olisi ihan eri asia. Kieliä ehtii oppia myöhemminkin.

otsikon perusteella katsoin keskustelun. Meillä kun on ongelma, että tyttä haluaisi alkaa lukea saksaa, mutta kun koulussa ei tarjota.

Tasan ei käy tässäkää suhteessa...

on sitä mieltä, että en suosittele pojalle saksaa. Jos oma motivaatio ei ole kohdillaan, niin ei siitä mitään tuu. Ja sitä paitsi kieliä ehtii lukea vielä vaikka kuinka sitten myöhemmin. Meillä oli sama tilanne tänä keväänä eli tyttö ois voinu valita saksan. Meillä tyttö on sellanen ysin/kympin oppilas vähän joka aineessa (viime tokarissa kaikki rasit siinä "parhaimmassa" sarakkeessa). Periaatteessa tyttö on ahkera kouluainen, jolla on motivaatiota tehdä asioita, mutta kun tyttö on myös aikamoinen perfektionisti eli vaatii itseltään aika paljon. Hyvät numerot tulee meilläkin suht pienellä vaivalla ja kielipäätä löytyy, mutta minun mielestä tyttö voi oikein hyvin olla ihan rauhassa lapsi ja viettää sitä vapaa-aikaa/harrastaa vielä. Opiskelemaan ehtii sitten myöhemminkin vaikka kuinka. Ja toisaalta tyttö on sitten yläkoulussa vapaa ottamaan valinnaisia kieliä halutessaan. Silloin hän jo itsekin tajuaa sen työmäärän, joka tulee tehdä kieliä opiskellessa.

otsikon perusteella katsoin keskustelun. Meillä kun on ongelma, että tyttä haluaisi alkaa lukea saksaa, mutta kun koulussa ei tarjota.

Tasan ei käy tässäkää suhteessa...

kansalaisopistoissa opeteta kaikenlaisia kieliä?

olin harjoittelussa alakoulussa, ja siellä oli yksi venäjää lukeva kolmosluokka, suurin osa oli tunneilla ihan välinpitämättömiä ja sanoivat, että ei olisi pitänyt aloittaa koko kieltä, huutelivat opettajalle ties mitä eikä oppimisesta varmaan tullut oikein mitään. Tämä varmaan johtui opettajasta, joka tuntui inhoavan opettamista ja lapsia ja yritti saada auktoriteettia olemalla ilkeä ja tyly. Tulipa vaan mieleen.

että ei parane pakottaa. Jos ei ole motivaatiota, ei tule tulostakaan. Vähän sama juttu, kun sun pitäisi väkisellä opiskella swahilia. Lapsihan se siinä sen opiskelun hikoilun hoitaa, jos hoitaa, et sinä, niin että älä pakota.

Meillä oli sama tilanne pari kk:tta sitten.Poika ei itse ensin halunnut lisää kieliä,vaikka muuten on koulussa hyväkin.En tiedä miksi mieli muuttui,mutta seuraavana päivänä oli jo toista mieltä.Asiasta keskusteltiin pojan kanssa,kävin myös koululla kuuntelemassa aiheesta saksan ja ranskan opettajien esitelmän.Lisäksi juttelin nykyisen enkun-open kanssa joka puolsi pojalle toista kieltä jos itse haluaa.Pakottamaan en itsekään olisi alkanut,suhde kieleen kestää pakollisesti 6v.Sitä ei voi keskeyttää ilman painavaa syytä jos itseä sattuu huvittamaan.

Meillä poika olisi halunnut ensisijaisesti ranskan,joka ei kuitenkaan toteutunut.Pääsi saksanryhmään ja nyt on innoissaan.Olen itse lukenut pitkän saksan,ehkä voin tarvittaessa olla avuksi.Opettajat painottivat,että vaikkei kumpikaan vanhemmista osaisi kyseistä kieltä,lapsi oppii varmasti jos haluja on.

Ehdotan, että koetat kannustaa poikaa ja kyselet parin päivän kuluttua haluja uudelleen.Ainakin meillä toimi tämä! :D

Kursseilla ei siis voida juurikaan huomioida lapsioppilaita. Lisäksi eteneminen on sen verran hidasta, että kansalaisopiston kurssilla ei saa kiinni minkään kouluasteen oppimäärää.



T: Kansalaisopiston kieltenope

jos hyvin oppii niin töistä ei ole pulaa ja talous taattu.

Meillä oli sama tilanne pari kk:tta sitten.Poika ei itse ensin halunnut lisää kieliä,vaikka muuten on koulussa hyväkin.En tiedä miksi mieli muuttui,mutta seuraavana päivänä oli jo toista mieltä.

Jos kaveripiirin johtohahmot on sitä mieltä että lisäkieli on tyhmää tai nörtti, asenne leviää luokassa nopeasti.

Meillä poika olisi halunnut aikoinaan lukea A2-saksaa, mutta ryhmää ei muodostettu. Tytöt olisivat valinneet A2-ransakan mutta kumpanakaan vuonna ryhmiä ei muodostettu. Loppujen lopuksi kaikki lapset ottivat A2-ruotsin. Siitä kyllä varsinkin keskimmäistä tyttöä kiusattiin koulussa.

Minä annoin luvan, että syytä ihan vapaasti äitiä, äiti pakotti.

mutta sitten mieli muuttuikin nopeasti. Ilmeisesti luokassa levisi ilmapiiri, että kieli valitaan ja sillä selvä. Kovistelin vielä moneen kertaa, että "muistat sitten ettei äiti pakottanut". Eka vuosi oli aika tuskallinen ja monta kertaa kuulin "miksi annoit mun valita tän kielen". Nyt toisena opiskeluvuonna ei ole mutinoita enää kuulunut ja opiskelu on sujunut hyvin.

Poikani koulussa ei muodostunut a2 kieliryhmää ja nyt poika vaihtaa koulua ja menee alueelle, jossa nyt pääsee opiskelemaan a2 saksaa. Poika itse on ymmällään asiasta, näkee asian hyvät ja huonot puolet - hällä kun kaveritkin vaihtuu tämän takia.



Itse halusin kuitenkin tukea poikaa tähän suuntaan, koska opettajana tiedän, miten a2 kielten lukijoita pidetään kuin kukkaa kämmenellä yläkoulun puolella. Heitä ei heitellä miten sattuu ja yleensä opettajat rakastavat opettaa tätä luokkaa. Tästä tulee pitkä, ainakin 6 vuoden yhteinen tiivis porukka nyt sitten.



Meillä siis jopa äidin motivaatio kielen opiskelulle on hivenen kyseenalainen, mutta totuushan on se, että vaikka äiti on surkea telinevoimistelussa ja samoin poikakin, niin koulussa pitää opiskella sellaisiakin juttuja, jotka eivät ole aina niin pop. Saksassa tuskin poika on niin huono kuin telinevoimistelussa.