Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kuka hölmö keksi suurkoulut? Säästöjä ei tule, koska...
29.09.2022 |
oppilaiden huonovointisuutta joudutaan paikkaamaan vuosia terapioilla ja tukijörjestelyillä. Oppimistuloksiin ei päästä, valvonta ei ulotu kaikkialle, joten kiusaamista jopa väkivaltaa on helpompi harjoittaa. Lisäksi melu aiheuttaa salakavasti häiriöitä lasten mielessä. Opettajien on vaikeampi kohdata ja oppia tuntemaan lapsia. Samoin lasten vanhempien. Ahtaat tiet ja parkkialueet aiheuttavat vaara-tilanteita.
Suuruuden ekonomia on harhaa, kun kyse on inhimillisistä tarpeista kasvavilla nuorilla.
Kommentit (20)
Koska ne on helppo myöhemmin muuttaa vaikka vanhustentaloiksi.
Ei tuossa mitään järkeä ole, jokainen sen ymmärtää, mutta kunnanvaltuutetut haluavat tehdä "vastuullisia" päätöksiä. Tai sitten ihan vaan päätöksiä, kun kerran on annettu valtaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kokoomuksen. Kuluja ei myöskään tule kunhan romutetaan terveydenhuolto ja poistetaan sosiaalituet. Näin ei tarvitse maksaa terapiaa eikä elämistä sillan alla traumojen kanssa.
En kyllä tiedä mistä aikovat ne orjat saada tehtailleen kun ovat tuhonneet koko suomen kansan.
Samoin suuryliopistot ja suur vanhusten palvelutalot on huono asia.
Tampereen teknillinen yliopisto meni pilalle, kun siitä tuli suur. (Jo enne yhdistynistä opiskelija sai mahdollisuuden opiskella aineita tavallisen yliopiston puolella)
Maalla ollessani seuraan vireän kyläkoulun toimintaa pienessä kylässä. Tähän kouluun kuulemma on enemmän tulijoita kuin voidaan ottaa; nyt liki sata lasta leikkii ja pelaa osin puiden varjostamalla nurmella. Heillä on käytössä uusi jalkapallokenttä, pieni koripallokenttä, liikuntavälineitä ym. Sisällä on mm. suuri voimistelusali,joka on iltaisin aikuistenkin käytössä.
Koulun pihalla kylätoimikunta järjestää joskus viikonloppuisin erilaista toimintaa .
Varsin idyllistä.
Suuruuden ekonomia ei toimi kaikessa, mutta tätä on hankala ymmärtää. Isossa koulussa yhdellä opettajalla voi olla samaan aikaan 4 luokkaa opetettavana eri tiloissa,kätevästi siinä liikkuu seinättömässä tilassa paikasta toiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämän takia kannattaa muuttaa maalle 😊
Valita tosin paikka sen mukaan maantieteellisesti, että voi ennakoida ettei siellä ala-ja yläkoulua lakkauteta ihan heti. Eli vähintään 50km lähimmälle isommalle kylälle oltava ja mielellään eri kuntia naapurit .
Vierailija kirjoitti:
Maalla ollessani seuraan vireän kyläkoulun toimintaa pienessä kylässä. Tähän kouluun kuulemma on enemmän tulijoita kuin voidaan ottaa; nyt liki sata lasta leikkii ja pelaa osin puiden varjostamalla nurmella. Heillä on käytössä uusi jalkapallokenttä, pieni koripallokenttä, liikuntavälineitä ym. Sisällä on mm. suuri voimistelusali,joka on iltaisin aikuistenkin käytössä.
Koulun pihalla kylätoimikunta järjestää joskus viikonloppuisin erilaista toimintaa .
Varsin idyllistä.
Minäkin asun maalla ja meidän vastaava koulu lakkaa ensi keväänä. Oppilaat siirretään tästä koulusta noin 8 km päähän parakkikouluun, jossa ei ole liikuntasalia eikä mitään muuta kuin yhteinen hiekkakenttä päiväkodin kanssa. Tuolla alueella ei edes asu lapsiperheitä, joten kaikki oppilaat tuodaan bussilla tai taksilla, osalla koulumatka-aika on reilusti yli 2 tuntia päivässä, vaikka matka olisi vain 15 km. Säästösyistä oppilaita kuljetetaan kahdella bussilla kymmeniä kilometrejä kierrellen. Nyt lähikouluni oppilasta yli 30% asuu alle kilometrin päässä koulusta eikä tarvitse kuljetusta.
Muualla kouluja lakkautetaan, kun ei ole oppilaita, meillä tehdään uusi koulu, jotta saadaan opilaita ja palveluja vailla olevalle alueelle perheitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No mutta teoriassa ne tuovat säästöjä. Se on ainoa asia mikä kuntapäättäjiä kiinnostaa. Jos luvut näyttävät suunnitelmissa hyvältä, niin silloin niiden on oltava oikein, ja niillä mennään vaikka prolet vähän vinkuisivat.
Oman lapsen koulupolkua seuratessani olen valitettavasti kyynistynyt.
On ollut hämmentävää huomata, että lapsi joka rakastaa oppimista, nähdään koulussa ongelmana. Hän on liian hiljainen, tekee tehtävänsä liian nopeasti, valittaa metelistä ja saa migreenin koulun hälyisyydestä.
Sellainen lapsi on opettajalle vaikea monimuotoisessa oppimisympäristössä. Sitä pitäisi juosta ja huutaa ja ilmiöoppia, eikä lukea kirjoja. Ainakaan liian nopeasti ei saa lukea niitä kirjoja.
Päättäjiltä puuttuu käyttäytymisen ymmärrystä varsinkin, kun kyse on nuorista ja nuorten aivoista. Rakennetaan suuria, epäinhimillisiä komplekseja, jotka lisäävät käytöshäiriöitä. Toki kurin puute ja kännyköiden vapaa käyttö lisäävät ongelmia.
Kummaa, että aikuiset voivat vaativat työpaikoilleen rauhallisuutta, äänieristettyjä lattiamateriaaleja, pehmeitä sävyjä, vetäytymistiloja, mutta lapset heitetään tiloihin, joissa monikaan aikuinen ei haluaisi tai pystyisi työskentelemään.
Erään tutkimuksen mukaan työtehokkain yksikkökoko on max 12 henkeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämän takia kannattaa muuttaa maalle 😊
Valita tosin paikka sen mukaan maantieteellisesti, että voi ennakoida ettei siellä ala-ja yläkoulua lakkauteta ihan heti. Eli vähintään 50km lähimmälle isommalle kylälle oltava ja mielellään eri kuntia naapurit .
Täällä on rakennettu uusia kouluja viime aikoina tuohon maaseutukylille kohtuullisen (selvästi alle tuon 50km) ajomatkan päähän kaupungista, kun niihin on muuttanut niin paljon lapsiperheitä ja kouluihin ei ole enää mahtunut. Yksi uusi koulu oli heti valmistuessaan jo vähän liian pieni, ja alueelle rakennetaan koko ajan uusia taloja.
Vastaus ap: n kysymykseen: ne samat idiootit, joiden mielestä terveydenhuollon suuryksiköiden perustaminen oli "hyvä ja välttämätön" idea. Eli kiitos vaan, sekä koulut, vanhusten että terveydenhoito pilattu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suureduskunnan voisi myös pienentää. 150 edustajaa olisi sopiva.
Ns. koulusäästöjä katsotaan liian lyhyellä aikajaksolla. Lisäksi kukaan ei halua tai osaa hinnoitella huonovointisuuden tuomia kustannuksia, ne kun kipataan terveydenhoidon puolelle.
Koulukustannuksiin lasketaan vain tekniset kustannukset, tila-ja palkkakulut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lisään myös näihin haittoihin, että myös osa opettajista voi huonosti näissä suuryksiköissä.
Maaseutukuntien kannattaisi markkinoida itseään mm. kyläkouluilla.
Vierailija kirjoitti:
Maaseutukuntien kannattaisi markkinoida itseään mm. kyläkouluilla.
Nämä suurkouluthan ovat nimenomaan pikkukunnissa.
Pk-seudulla on edelleen koulu siinä, missä se on ollut 50-70 vuotta. Uusille asunalueille rakennetaan uudet koulut, eikä yritetäkään mahduttaa oppilaita naapurilähiön vanhaan kouluun.
Vierailija kirjoitti:
Päättäjiltä puuttuu käyttäytymisen ymmärrystä varsinkin, kun kyse on nuorista ja nuorten aivoista. Rakennetaan suuria, epäinhimillisiä komplekseja, jotka lisäävät käytöshäiriöitä. Toki kurin puute ja kännyköiden vapaa käyttö lisäävät ongelmia.
Kummaa, että aikuiset voivat vaativat työpaikoilleen rauhallisuutta, äänieristettyjä lattiamateriaaleja, pehmeitä sävyjä, vetäytymistiloja, mutta lapset heitetään tiloihin, joissa monikaan aikuinen ei haluaisi tai pystyisi työskentelemään.
Erään tutkimuksen mukaan työtehokkain yksikkökoko on max 12 henkeä.
Käyttäytymisen ymmärtäminen on juuri se tärkeä asia. Miten muka koulua edes voisi suunnitella ilman ymmärrystä käyttäytymisestä.
Ihmisen käyttäytymisen ymmärtäminen on tärkeää jopa kylmässä bisnesmaailmassa. Siksi onkin erikoista että sitä ei haluta enää ymmärtää edes kouluissa eikä hoiva-aloilla.
Nokian menestykseen vaikutti aikanaan se, että käyttöliittymiä suunnittelivat humanistit, sosiologian ja psykologian asiantuntijat. Ihmiset, jotka eivät tiedä tekniikasta ja koodaamisesta yhtään mitään. Insinöörit hoitivat käytännön toteutuksen.
Nykyään kaikilla aloilla ekonomit asettavat raamit, ja muut yrittävät saada homman toimimaan edes jollain tavalla niissä raameissa.
Seuraukset ovat nähtävillä kouluissa ja muuallakin yhteiskunnassa.
Silloin kun näitä avoimia oppimisympäristöjä vasta suunniteltiin, oli työelämässä jo huomattu avokonttorien ongelmat. Niistä puhuttiin paljon, ja moni ihmetteli että miten työelämässä epäonnistunut ratkaisu voisi toimia kouluissa lasten kanssa.
Lapsethan metelöivät aikuisia enemmän ja myös häiriintyvät helpommin.
Moni kysyi ihan aiheellisesti, että mitä sellainen ympäristö tekee lasten aivoille.
Nykyään opettajat ja psykologit puhuvat, että koulussa eivät enää pärjää edes ne lapset, jotka pysyivät hyvin muiden mukana perinteisessä koulussa. Tästä syystä aiempaa suurempi joukko tarvitsee tukitoimia.
Ja ne, jotka eivät olisi pärjänneet perinteisessäkään koulussa, tarvitsevat aiempaa vahvempia tukitoimia. Mutta usein jäävät kokonaan ilman tukea inkluusioluokissaan.
Samaan aikaan Viro on noussut Pisatulosten kärkeen. Heillä on Suomesta kopioitu koulu. Juuri sellainen, mikä meillä oli silloin kun pärjäsimme pisatesteissä.
Sosialismiin on aina liittynyt suuruuden ihannointi. SDP on taatusti siunannut jättikoulut.
Alue: Aihe vapaa
Tahallaan rikotaan ja sotketaan paikkoja. Tukitaan viemärit, maalataan ulosteella seinät, rikotaan ikkunat ja hajotetaan laitteet. Aina ei saada syyllisiä kiinni. Koulun vakuutusmaksut nousevat. Kunnostaminen tulee kalliiksi.