Onko täällä kotiäitejä?

Miten sitä kotia pyöritetään ja mihin suuntaan, myötä- vai vastapäivään? Enkä oikein edes ymmärrä miksi sitä pitää pyörittää?

Äippä tykkää laiskotella kotona sillä aikaa kun mies ja yhteiskunta kantavat leivän pöytään.

Onhan se mukava maata, kaivella pyllyreikää ja katsella Emmerdalea sillä aikaa kun muut pyörittävät yhteiskuntaa.

Oletko hullu? Asettaisit toimeentulosi miehen varaan, kun ajatus töissäkäynnistä ei nappaa?

Olen ollut etätöissä 2,5 vuotta. Etätöitä tehden pystyy olemaan kotona lapsia varten, jos akuutti terve äidin avulle koululaiselle ilmaantuu.

Minulla lapset 5v. 3v. Ja 2v. Ja nuorimman kanssa olen kotona vielä ainakin vuoden.

Vaikka se kuulostaisi kuinka kivalta lepäillä kotona monta vuotta, niin muista että viimeistään eläkeiässä saatat katua tuota elämänvalintaa. Mutta, oma valinta. Ei se kenenkään muu ongelma ole, jos miehesi maksaa kaiken, etkä nosta tukia. Mun puolesta ole vain kotona.

Älkää huoliko kohta ei kenenkään tarvi tehdä töitä kun automaattinen tienaaminen tulee markkinoille. Pitäkää silmät auki.

Ei se ole kotiäitiyttä olla yksin kotona samaan aikaan muu perhe on päivät poissa koulussa ja töissä.

Vierailija kirjoitti:

Miten sitä kotia pyöritetään ja mihin suuntaan, myötä- vai vastapäivään? Enkä oikein edes ymmärrä miksi sitä pitää pyörittää?

Kodin pyörittäminen on ilmaisu, jonka kotiäidit keksivät koska se luo illuusion että kotona viinipöhnässä makoilu olisi muka jotain fyysistä suorittamista.

Mulla on tossa aika lähenen tuttavaperhe, jossa vaimo ajatteli samalla tavalla: ei opiskellut ikinä mitään lukion jälkeen ja jäi kotiin hoitamaan lapsia. Sitten iski kyllästyminen siihen perhe-elämään ja etenkin siihen aviomieheen ja rouva halusi eron. Onneksi suurempi osa lapsista oli jo omillaan, mutta kaksi alakouluikäistä löytyy perheestä ja nyt rouvalle tuli suurena yllärinä, että itse asiassa omaisuutta ei ole yhtään, kun mies on velkarahalla elättänyt sitä laumaa kaikki nämä vuodet ja kukaan työnantaja ei tosiaan ole kiinnostunut ihmisestä, jolla ei ole mitään koulutusta ja 20 vuoden katkos työnteossa. Tai toki kaupan kassalle tai siivoamaan pääsee lähes kuka vaan,mutta eihän sillä palkalla eletä, kuten aiemmat vuodet on eletty. Ja sama ralli jatkuu sitten hautaan saakka, kun mitään eläkettäkään ei ole ikinä kertynyt.

Tuntuuhan Julianna Kovanenkin pärjäävän. Tuskin hän ikinä töihin menee.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on tossa aika lähenen tuttavaperhe, jossa vaimo ajatteli samalla tavalla: ei opiskellut ikinä mitään lukion jälkeen ja jäi kotiin hoitamaan lapsia. Sitten iski kyllästyminen siihen perhe-elämään ja etenkin siihen aviomieheen ja rouva halusi eron. Onneksi suurempi osa lapsista oli jo omillaan, mutta kaksi alakouluikäistä löytyy perheestä ja nyt rouvalle tuli suurena yllärinä, että itse asiassa omaisuutta ei ole yhtään, kun mies on velkarahalla elättänyt sitä laumaa kaikki nämä vuodet ja kukaan työnantaja ei tosiaan ole kiinnostunut ihmisestä, jolla ei ole mitään koulutusta ja 20 vuoden katkos työnteossa. Tai toki kaupan kassalle tai siivoamaan pääsee lähes kuka vaan,mutta eihän sillä palkalla eletä, kuten aiemmat vuodet on eletty. Ja sama ralli jatkuu sitten hautaan saakka, kun mitään eläkettäkään ei ole ikinä kertynyt.

Tulet kohta lukemaan, kuinka tällä palstalla on äitejä, joita työnantajat suorastaan repivät töihin vielä vuosikymmenien tauon jälkeen. Lisäksi mies maksaa heille niin hyvää eläkevakuutusta, ettei heidän koskaan tarvitse murehtia eläkkeestään, ja muutenkin puolet isosta omaisuudesta on jo heidän nimissään ja perintöäkin on tullut tai tulossa satoja tuhansia.

Jännää, etten tosielämässä tunne ollenkaan sellaisia kotiäitejä, mutta täällä palstalla heitä on jatkuvasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten sitä kotia pyöritetään ja mihin suuntaan, myötä- vai vastapäivään? Enkä oikein edes ymmärrä miksi sitä pitää pyörittää?

Kodin pyörittäminen on ilmaisu, jonka kotiäidit keksivät koska se luo illuusion että kotona viinipöhnässä makoilu olisi muka jotain fyysistä suorittamista.

Se on koko päivän työ kun täyttää tiskikoneen ja painaa nappulasta päälle.

Jenkeistä ja Ranskassa kokemusta perhearjesta. Siellä "kotirouvailu" oli järkevää ja kivempaa, sillä kotona olevalla vanhemmalla oli oikeasti tekemistä, kun lapset täytyi viedä ja hakea kaikkialle: kouluun, kaverien luo, harrastuksiin. Alaikäiset eivät voi liikkua yksin.  Jenkeissä vanhempien odotettiin osallistuvan paljon koulun toimintaan, oli tosi paljon kaikenlaisia myyjäisiä, vanhempainiltoja, urheilutapahtumia, hyväntekeväisyystempauksia ja esim. itse olin jenkeissä "apuopettajana" tyttären luokassa tiettyinä päivinä. Ranskassa lapset tuli kotiin syömään keskellä päivää pariksi tunniksi! Päivät siis täyttyivät ja tekemistä & yhteisö oli, koin tekeväni ihan tärkeää työtä perheen eteen. 

Suomessa sitten olikin ihan eri juttu, kun lapset rupesivat kulkemaan koulumatkat ja kaverille itsenäisesti, harrastuksiinkin osittain. Mitään kotona olevien äitien yhteisöä ei syntynyt, kun kaikki muut naiset naapurustosta ja lasten kavereiden perheistä olivat töissä. Aika pian itsekin hakeuduin työelämään. Ei se kotirouvailu oikein suju Pohjoismaisessa yhteiskunnassa ainakaan kouluikäisten lasten kanssa.  

En kritisoi yhtään, perhe-elämä on kovaa hommaa. Huolehdi siitä, että miehesi maksaa sinulle eläkettä tai jotain niin, että et joudu puille paljaille jos ero tulisi. 

Vierailija kirjoitti:

Vaikka se kuulostaisi kuinka kivalta lepäillä kotona monta vuotta, niin muista että viimeistään eläkeiässä saatat katua tuota elämänvalintaa. Mutta, oma valinta. Ei se kenenkään muu ongelma ole, jos miehesi maksaa kaiken, etkä nosta tukia. Mun puolesta ole vain kotona.

Ap sanoi että taloudellisesti on mahdollista olla kotona. Miksi kaikki aina huutavat tästä eläkeiästä?? Minä käyn kyllä kokopäiväisesti töissä mutta vain siksi, että se on minulle todella mielekästä. Eläkkeen takia ei todellakaan tarvitsisi tehdä päivääkään töitä. Monilla on sellaiset säästöt että eivät kaipaa suuria eläkkeitä.