Lue keskustelun säännöt.
Miksi itseensä panostaminen kirpasee!
22.08.2022 |
Tänä vuonna hankittu: 400€ tapetit, 480€ tiskikone, 2600€ auton käsiraha. Ja kun menin silmälaseja katsomaan ja sain loppusumman 620€, ihan järkyttävä fiilis että ai saakeli ku kallista. Samaa hampaiden kiristelyä ei aiemmista jutuista tullut... Ja esim hierojalla käyn vasta kun pää ei enää käänny. Miten saan asiat päässäni tärkeysjärjestykseen, että SAAN välillä hankkia jotain ihan vaan itselle?
Kommentit (5)
Näin opiskelijalle nuo ap:n summat on valtavia. Mutta kai se oikeasti on sitä normaalielämää. Mitä meinaat tehdä rahoillasi, jos säästöksi asti jää, kun sinne hautaanhan et saa mukaan? Raha on vain rahaa ja raha pitää muistaa, vain silloin, kun siitä on pula.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Näin opiskelijalle nuo ap:n summat on valtavia. Mutta kai se oikeasti on sitä normaalielämää. Mitä meinaat tehdä rahoillasi, jos säästöksi asti jää, kun sinne hautaanhan et saa mukaan? Raha on vain rahaa ja raha pitää muistaa, vain silloin, kun siitä on pula.
Opiskelin itsekin vielä 4 vuotta sitten, ja nuukailu jäänyt päälle! Mutta saat varmasti motivaatiota, että kun valmistut, myös sulla on mahdollisuus tienata niin, että tollaset hankinnat on mahdollisia. Opiskelijana ajattelin, että kunhan työelämään pääsen, ostan just uusia laseja, vaatteita, kenkiä, juoksen kampaajalla jne. Mutta ei, nyt puunataan kämppää, rikkinäiset kodinkoneet vaihtuu, auto pienempään kulutukseltaan... Kai tämä on sitä elämän kulkua. Kohta tehdään lapset ja rahat menee niihin seuraavat 20 vuotta🤣 Ehkä sen jälkeen sitten rahaa riittää muhun, tai pitikö silloin sitten ostaa mökki🙈
Vierailija kirjoitti:
Näin opiskelijalle nuo ap:n summat on valtavia. Mutta kai se oikeasti on sitä normaalielämää. Mitä meinaat tehdä rahoillasi, jos säästöksi asti jää, kun sinne hautaanhan et saa mukaan? Raha on vain rahaa ja raha pitää muistaa, vain silloin, kun siitä on pula.
Ihmisten elämäntilanteet vaihtelevat. Tulee lapsia, pitää vaihtaa isompaan asuntoon ja muutkin menot kasvavat. Siinä ei muutaman tonnin säästöillä pitkälle pötkitä. Etenkin jos vastaan tulee työttömyyttä, sairautta jne.
Raha tuo turvallisuudentunnetta. Ei sitä hautaan olla säästämässä. Suomessakin on paljon köyhiä eläkeläisiä, joilla olisi aikaa ja tarvetta kuluttaa, muttei ole säästöjä.
Kun on kerran nuukaksi oppinut, on siitä vaikeaa oppia pois. Näin, vaikkei taloudellista pakkoa säästäväisyyteen enää olisikaan.
Itse olen päässyt jo puolitiehen asiassa. Ylimääräisestä rahasta säästän enää puolet ja tuhlaan toisen puolen. Vaan kauan tähän on mennyt.