Miten päästä liiasta tarkkaavaisuudesta?
Minulla on sellainen ongelma nykyään, että kiinnitän liikaa huomiota ihmisten eleisiin ja sanomisiin. En ole lainkaan spontaani kun "analysoin" koko ajan sitä kenen kanssa olen tekemisissä, itseäni ja tilannetta.
Kommentit (3)
Harjoittele katselemaan ympärillesi asioita ilman, että nimeät niitä tai alat luetella ominaisuuksia. Rauhoitu ja etsi itsestäsi se mielentila missä pystyt tekemään näin. Harjoittele usein niin se tulee automaattisemmaksi ja ulottuu myös niihin hetkiin, kun et tee sitä tietoisesti. Se muuten sivuvaikutuksena lisää onnellisuutta, jos se ei haittaa.
Minulla tuo helpotti, kun aloitin työn, jossa olen päivittäin tekemisissä oman suuren tiimin lisäksi uusien, vaihtuvien ihmisten kanssa. Jossakin vaiheessa ihmeekseni totesin, että en enää olekaan koko ajan ahdistunut ja tutka päällä. Työroolissa ajatukseni kai ensimmäistä kertaa olivat muualla kuin itseni tiedostamisessa ja muiden reaktioiden tarkkailussa. Ja se tuntui hirveän hyvältä. Ensimmäistä kertaa tuntui, että oikeasti rauhoituin ja saatoin vain olla oma itseni. Olo ei ollut kuin saaliseläimellä.
Tällaisia tilanteita tulee kyllä edelleenkin, vapaa-ajalla. Kaupassa, kavereiden kanssa kaupungilla, missä vain missä on ihmisiä. Nykyään olen antanut itsellen luvan lähteä pois tilanteista, joissa olo ja stressitasot ovat kuin jäniksellä pöllön silmäteränä. Koen, että tämä itselleni antamani lupa on vahvistanut minua ja itsetuntoani. Että se ei ole automaattisesti pakenemista, vaan yksinkertaisesti tapa asettaa omia rajoja. Ehkä pitäisi etsiä muitakin vastaavia keinoja näyttää itselle, että "pystyn suojelemaan itseäni" eikä siksi ole aihetta pelkoon ja jatkuvaan ympäristön tarkkailuun.
Minusta nimittäin vaikuttaa, että tuo saaliseläinolo ja liiallinen tarkkaavaisuus tulee silloin, kun minulla on turvaton olo ja itseluottamukseni on jostakin syystä matala. Eläin minussa siis todella pelkää, että joku tekee minulle jotakin pahaa, ja se pakoon tai taisteluun valmistautuva eläinparka koettaa hädissään lukea signaaleja. Kai se on niissä tilanteissa, joissa koen, että kohta joku ylittää rajani tai ainakin yrittää sitä, enkä ole varma osaanko puolustautua. Kun pelkään, että joku näkee minun olevan heikko ja huono ja raadeltavissa.
Anteeksi pitkä vuodatus! En tiedä, onko aloittajan ongelma yhtään tänne päinkään.
Olet terve yksilö