Perukirjoitus, onko oltava läsnä?

Ei. Valtakirja jollekin läsnäolevalle riittää.

Matkustat Peruun ja kirjoitat siellä.

Ei. En ollut oman vanhempani, koska asuin eri maassa. Lähetin valtakirjan. Ei ongelmia.

Ei tarvitse, valtakirja riittää.

P.S. Se on perunkirjoitus

Ei kai valtakirjaakaan tarvita?

Ei tarvitse edes sitä valtakirjaa, jos tyydyt siihen, mitä sovitaan. 

Eno ei muuten koskaan edes ilmiottanut meille koska mummon perunkirjoitus oli, äiti oli jo kuollut. He olivat suullisesti sopineet, että eno saa perinnöt. Isä vahvisti tämän. Eivät vain ymmärtäneet, että se sopimus ei ole pätevä. Eno olisi mielellään salannut summat, mutta ei pystynyt. Ei jaksettu alkaa riidellä, mutta en pidä enoon mitään yhteyttäkään. Mummo oli käytännössä hylännyt äidin lapsena ja koetti sitä sitten myöhemmin vielä hyvittää, en usko että se oli kuitenkaan enää mummon tahto loppuvaiheessa.  

Vierailija kirjoitti:

Ei kai valtakirjaakaan tarvita?

Tarvittiin kun en päässyt isän perunkirjoitukseen.

Edes rintaperillisen ei tarvitse olla läsnä, eikä tarvitse valtuuttaa ketään edustamaan itseään.

Vierailija kirjoitti:

Ei tarvitse, valtakirja riittää.

P.S. Se on perunkirjoitus

Joo, tiedän, olen itse omani hoitanut, kirjoitusvirhe. Miehellä nyt edessä tämä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kai valtakirjaakaan tarvita?

Tarvittiin kun en päässyt isän perunkirjoitukseen.

Perunkirjoitukseen ei tarvitse kaikkien osakkaiden osallistua eikä valtakirjaa tarvita.

Perinnönjako on eri asia.

Kyllä minä menisin, jos mitenkään mahdollista, henkilökohtaisesti oman vanhempani perukirjoitukseen. Tuli mieleen, että kukapa lienee ns.pesänilmoittaja eli huolehtii siitä, että kaikki asiat perukirjassa( siis kuolleen varat ja velat ym) tulee oikein merkattua.

Vierailija kirjoitti:

Ei tarvitse edes sitä valtakirjaa, jos tyydyt siihen, mitä sovitaan. 

Eno ei muuten koskaan edes ilmiottanut meille koska mummon perunkirjoitus oli, äiti oli jo kuollut. He olivat suullisesti sopineet, että eno saa perinnöt. Isä vahvisti tämän. Eivät vain ymmärtäneet, että se sopimus ei ole pätevä. Eno olisi mielellään salannut summat, mutta ei pystynyt. Ei jaksettu alkaa riidellä, mutta en pidä enoon mitään yhteyttäkään. Mummo oli käytännössä hylännyt äidin lapsena ja koetti sitä sitten myöhemmin vielä hyvittää, en usko että se oli kuitenkaan enää mummon tahto loppuvaiheessa.  

Eihän tommosilla suullisilla sopimuksilla ole mitään virkaa, pehintö jaetaan lain mukaan. Outo tarina.

Isän e :nä sedän pwrunkirjoituksissa ollut mutta kaikki meni tasan kolmen kesken. Eikä vieläkään oo tuhlattu ja noista on aikaa toistakymmentä vuotta

Mun sisaruksista ei tullut kukaan perunkirjoitukseen, kun itse sen tein. Luottivat siihen, että laitan perukirjaan kaiken mitä kuuluukin laittaa. Mun mies ja poika oli uskottuja miehiä.