Mitä vanhempana tekisit tässä tilanteessa?

Ymmärrän halun saada se muisto, jossa lapsen voi antaa nukkua pois mukavammassa paikassa kuin sairaalahuone. Isäni olisi halunnut kuolla kotonaan, mutta häntä ei voinut siirtää saattohoidosta kotiin, ja ne viimeiset päivät oli aika kauheaa seurattavaa, kun lääkkeet eivät antaneet hänelle sellaista rauhaa kuin kuolevalle toivoisi. Onneksi ei pitkä ollut viimeinen kärsimys.

Mutta tuollaisessa tilanteessa, kun on oma lapsi kyseessä, varmasti on muutenkin vaikea päästää irti. Lapsi kun on aivokuollut, niin hän ei enää kuitenkaan ole siinä. Siinä on enää "kuori" jäljellä. Täytyy antaa lapsen mennä.

Kauhea tilanne... Irroittaako vai ei?