Oliko tokan lapsen syntymä yhtä ihana juttu kuin esikoisen?

Sama ilo ilman pelkoa pärjäämisestä ja osaamisesta.



Raskausaika meni vähän ohi, toisella kertaa sitä ei jaksanut hehkuttaa niin paljon. ;)

Yhtä onnellinen toisesta olin ja nyt odotan kolmatta :)

minulla ainakin ensin tokan syntymän jälkeen oli erittäin sekavaa aikaa..

ymmärsin vasta parin/kolmen viikon jälkeen että ihanaa, vauva syntyi ja nyt meillä on kaksi ihanaa rakasta lasta..

kyllä siinä synnytyksen jälkeen ajatteli hieman liikaa edelleen sitä esikoista..oli huono omatunto että hoiti vauvaa..



mutta älä huoli, se ihanuus tulee kyllä..

niin mulla mennyt myös kolmannen kanssa...

ja kolmannen, neljännen ja viidennen syntymä myös.

ja ehkä jopa ihanampaa kun se ei ole niin uutta kun on jo vähän kokemusta että sitä ei stressaa turhista!

On ihanaa tutustua perheen kanssa vauvaan. :)

syntymä pelotti ja huolestutti eniten, ihanuus "iski" vähän viiveellä. Toisen ja kolmannen kanssa olin luottavaisempi. Ihania, suurenmoisia kokemuksia kaikki kolme, mutta eivät identtisiä.

Kyllä se tunne tulee, ap. Kun näet vauvasi, menet onnesta sekaisin :)

Sen sijaan sairaalassa olo on yhtä tuskaa. Inhoan sairaaloita, enkä osaa nukkua siellä ollenkaan. Varsinkin toisen lapsen syntymän jälkeen oli ajatukset paljon myös esikoisen luona.

Tunteet vähän sekaisin, kun en varsinaisesti sitä vauvaa odota, vaan että pääsisin mahasta eroon.. Kuulostaa oudolta, mutta varmaan joku tietää mitä tarkoitan. Ap

ja ehkä jopa ihanampaa kun se ei ole niin uutta kun on jo vähän kokemusta että sitä ei stressaa turhista!

Ekan kohdalla oli niin ihmeissään ja pelotti ettei osaa hoitaa jne. Tokan kanssa pystyi keskittymään siihen vauvasta nauttimiseen kun hoitaminen sujui jo rutiinilla.

ovat olleet melkein ihanempia kuin eka sillä sit on vielä enemmän läheisiä jotka iloitsevat kanssani uudesta ihmeestä!

nyös 3., 4. ja 5. syntymä on ollut aina yhtä ihmeellistä

ja ei tunnu oikein miltään. En osaa oikein ostaa tulokkaalle mitään. Jotenkin vain tyhjä olo vaikka haluttu lapsi onkin. Ehkä sitä alitajuisesti pelkää, että miten tulee pärjäämään kolmen kanssa.

toka syntyi kivuttomasti ja helposti, ehkä se syy siihen että akikki oli ihanaa. Myöhemmin tokasta tuli myös oikea perheen lellikki, helppo, kiltti ja sopeutuvainen lapsi(poika kylläkin)