Olin nuorena hoikka
Ja mulla oli paska elämä. Olen nyt vanhana lihava ja mulla on paska elämä. Eli älkää vaan luulko, että ihmisen ulkonäkö tai koko jotenkin auttaa elämään.
Kommentit (8)
Jälleen nerokasta pohdintaa Jämsän suunnalta...
Sama. Hyvä ruoka tuo iloa elämään joten miksi en nauttisi siitä kun muutakaan ei ole.
Niin olin minäkin. Ylläpidin hoikkuutta anoreksialla ja bulimialla. Nyt olen tyytyväinen terveellisesti syövä ja liikuntaa harrastava ylipainoinen.
Totta kai on paska elämä, kun koko ikänsä keskittyy valittamiseen.
Mä olin nuorena hoikka ja hyvännäköinen ja oli paska elämä. Nyt olen viisikymppinen ja lihava ja on ihan mukava elämä:
Ei se tosiaan se pelkkä ulkokuori ihmistä tee onnelliseksi tai onnettomaksi. Esim. Mulla oli nuorena koulukiusaamisen jäljiltä ihmispelko, eristäydyin aika lailla kotiini ja torjuin lähestymiset. Opinnot oli jatkuvaa ryhmätöiden, esiintymisten yms. pelkäämistä. Ahdistusta, yksinäisyyttä, pelkoa, sitä se oli.
Nyt olen tyytyväinen elämääni eikä ulkokuorella ole väliä. Kiva työ ja hyvä palkka, mukava asunto ja auto, kesämökkikin, asun yksin mutta viihdyn näin, mikään ei enää jännitä.
Nuorena 47kg. Nyt 73kg. En enää jaksa välittää, kun monta yritystä takana ja ruoka on hyvää.