Toivotko ikinä olevasi metsän eläin tai eläväsi kivikaudella?
Kommentit (7)
Joskus olen ollut kateellinen linnuille, kun ovat vapaita ihmiselon ongelmista. Ei ole kuitenkaan suurin haaveeni olla lintu, varmaan niilläkin on omat vaikeutensa.
No eipä oo ees tullut mieleen.
Jossain fb syövereissä kysyttiin mikä lintu olisit.
Vastasin Joutsen.
Tämä siksi että se on erittäin kaunis, pariutuu eliniäksi ja muuttaa talveksi etelään.
Ihan kuten minäkin haluaisin.
No en. Kerran näin unta, että olin pupu ja elin kaninkolossa muiden lajitovereiden kanssa. Ei ollut kieltä, mutta oli ymmärrys muiden pehmeistä vartaloista itseäni vasten. Olo oli hyvä ja turvallinen. Ehkä olen entisessä elämässäni ollut kani, kuka tietää.
Nykyään tykkään hyvästä ruoasta ja makoilusta mukavalla sohvalla. Kanin elämä on jo niin nähty.
Toivon etten eläisi missään ajassa tai eliömuodossa.
No en todellakaan. Varsinkaan joku saaliseläin esimerkiksi kauris tai seepra jossain savannilla, jonka elämänkohtalo on tulla elävältä syödyksi. Entäs ihmiset kivikaudella, ei mitään kivunlievitystä, jos alkaa vaikka hammasta särkeä ja synnytykseen kuoli todella moni. Minusta pitää olla todella sivistymätön ihminen, jos kaipaa entisaikoihin, kun elämä oli ihan jo 100 vuottakin sitten todella paljon vaikeampaa kuin nykyään. Saati 2000 vuotta sitten, jolloin ei ollut minkäänlaisia ihmisarvoja olemassa. Siitä vielä kymmeniä tuhansia vuosia taaksepäin on ollut todella elukkamaista elämä, olet käytännössä vain osa ravintoketjua. Syö tai tule syödyksi.
Olen kyllä joskus ajatellut, että jos olis pakko olla joku eläin niin olisin mieluummin joku petoeläin. Mutta miettikää niidenkin elämää? Joka kerta kun haluat syödä, sun pitää tappaa joku. Ei sekään ihan helppoa elämää ole. Talvella lumihangessa juosta jonkun rusakon perässä. Ryhmässä saalistavilla pedoilla on edes muita apuna, mutta niissäkin on sitä laumahierarkiaa ja voi joutua erotetuksi laumasta, jolloin todennäköisesti kuolee nälkään yksin.
Joutsenen joku tuossa mainitsi, mutta eipähän meidän mökilläkään joutsenparin kuudesta poikasesta ole enää kuin 3 jäljellä. Joku nekin söi.
Parasta varmaan olisi olla joku puu tai kivi. Ja nekin joku ihminen tulisi tuhoamaan maantien tai peltojen takia.
En, mutta joskus toivoisin olevani kotikissa hyvässä kodissa, jossa saa vaan ruokaa, virikkeitä ja rapsutuksia. Ei tarvitsisi murehtia mistään.