Haaveiletteko te muut täydellisestä irtiotosta elämässänne?
Olen niin kyllästynyt työhöni ja hulluun työnarkomaaniin pomooni, jonka mielestä kaikkien ihmisten pitäisi tehdä 12 h päiviä. Olisipa uskallusta jättää tämä kaikki taakseni. Tiedän, että pitäisi olla kiitollinen että on töitä, mutta kuitenkin....
Kommentit (9)
Aamulla mietin että sattuisko se edes niin paljon jos kävelin auton alle. Pääsisin sairaalaan lepäämään niin kyllä sitä vähän kipua kestäisi.
Haluaisin muuttaa maalla, pois kerrostalosta.
Ainahan sitä on haaveillut vain katoavansa. Täytyykin tehdä eurojaska jos saisi häviämisrahat.
Vierailija kirjoitti:
Aamulla mietin että sattuisko se edes niin paljon jos kävelin auton alle. Pääsisin sairaalaan lepäämään niin kyllä sitä vähän kipua kestäisi.
Pikemminkin pitäisi kysyä kuinka uskallat jäädä työhösi, joka saa sut noin onnettomaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aamulla mietin että sattuisko se edes niin paljon jos kävelin auton alle. Pääsisin sairaalaan lepäämään niin kyllä sitä vähän kipua kestäisi.
Pikemminkin pitäisi kysyä kuinka uskallat jäädä työhösi, joka saa sut noin onnettomaksi.
Usko pois, aikalailla joka päivä etsin uutta työtä. Se vaihtaminen vaan ei ole niin helppoa ja nopeaa.
Onko AP:lla perhettä? Jos ei niin anna mennä. Elämä on ihan liian lyhyt siihen ettei uskalla elää. Perheellisenä vaatii hieman miettimistä mutta silti mahdollista.
Muutokset piristävät aina, vaikka ihan pienetkin. Itselläni kävi tavallaan tuuri työhommissa. Olin stressaavassa asiantuntijatyössä ja jäin parin vuosikymmenen jälkeen työttömäksi. Oman alan hommia ei löytynyt enää paikkakunnalta tämänikäiselle niin ihan kokeilumielessä vaihdoin ojankaivuuhommiin ihan toiselle alalle.
Ei ole enää vuosiin työstessiä ollut. Palkka ei kummoinen ole, mutta siihen voi vaikuttaa työpanoksellaan huomattavasti . Kuintenkin niin, että oikeasti sstressiä ei tule. Työasiat jäävät työpaikalle eikä tarvitse tehdä ylitöitä jollei välttämättä halua
Normaalia tuo ei ole. Töitä tehdään vain työsopimuksen mukainen määrä.