Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten voisin jättää välinpitämättömät sukulaiset omaan arvoonsa? Kun kuitenkin kaipaisi tukea ja apua, mutta aina joudun pettymään
16.07.2022 |
Minulla ei olepaljonkaan sukulaisia elossa, vanhempaa polvea ei enää ainuttakaan, vain kaksi sisarusta ja pari serkkua, sekä näiden lapset.
Oma lapseni on pitkäaikaissairas, lisäksi monenlaisia neurologisia ongelmia ja kehityksen viivästymää.
Sukulaisia tapaamme lähinnä vain kesäisin, vaikka asumme tässä Hämeen läänissä kaikki serkut ja sisarukseni.
Vuosi vuodelta minä ja lapseni jäämme yhä enemmän paitsioon näisen sukulaisteni elämässä. Heidän lapsensa pääsevät ripille valmistuvat koulusta ja menevät elämässä eteenpäin. Minun lapseni ei liiemmin kehity, sairaus verottaa voimia.
Koskaan en ole apua saanut, kun joskus pyysin että joku hoitaisi lastani edes yhden illan, että saisin levätä. Sisarusteni lapset se sijaan ovat olleet pienempinä minulla hoidossa, tykkäsin siitä, että oma lapsi sai myös seuraa samanikäisistä.
Nyt olen huomannut, että olemme tipahtaneet ihan B- luokan tyypeiksi, kun meitä ei ole lomalla pyydetty mukaan mihinkään kivaa yhteiseen juttuun.
On niin hemmetin yksinäinen olo, mutta ei kai tässä muu auta, kuin hyväksyä se tosiasia, että sukulaisilla ei ole mitään velvollisuutta auttaa ja tukea toisiaan.
Kommentit (9)
Ymmärrän sinua, istutaan täällä samassa veneessä, kanssasi. Tämä on kovin yksinäinen alus seilata. Mutta jaksan uskoa, että päästään joskus rantaan ja kaikki on hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos opit olemaan omillasi niin vahvistut. Älä odota heiltä mitään, on sukulaisia jotka eivät halua hyvää omaisilleen. Se on realiteetti. Hyväksy se. Surtavahan se asia on kyllä.
Sikamaiset "sukulaiset", niin tyypillistä. Kasvotusten ollaan niin mukavia, todellisuudessa puukotetaan selkään. Törkeää toimintaa, erityisesti koska lapsi on itsestään riippumattomista syistä sairas. Anna tuollaisten "omaisten" mennä menojaan-olet onnellisempi ilman heitä, vaikka nyt on rankkaa. Jos ei ole kokenut tiettyjä samoja vaikeita tilanteita ja asioita elämässään kuin toinen, ei niitä yleensä tässä maassa yritetäkään ymmärtää, koska vain se oma napa on niin kallisarvoinen. Voimia aloittajalle.
en minäkään jaksaisi hoitaa valittavan uhriutujan vammaista kakaraa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
en minäkään jaksaisi hoitaa valittavan uhriutujan vammaista kakaraa
Tapa itsesi. Ohis.
Ei suomessa olla yleensä sukurakkaita. Ja ihan sama ketä ne on jotka ei pääse elämässään eteenpäin niin ne unohdetaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun lähisukulainen, kirjaimellisesti vain katsoisi vierestä ilmekään värähtämättä, vaikka katselisi rannalta minun hukkuvan järveen.
Välinpitämättömyys on rakkauden vastakohta, ei viha.
Alue: Aihe vapaa
Ei ole ei. Rahalla saat hoitajan ja muutkin palvelut. Varmasti kunnaltakin tukea jos yksin vastaat lapsesi hoidosta.