Leipomismokia pinoon, opiksi ja iloksi muillekin!:)
Listattaisko tähän leipomismokia opiksi muille?
Tässä omani:
- taikinaneste liian kuumaa/kylmää hiivalle
- leipomistarvikkeet jääkaappikylmiä, eivät huoneenlämpöisiä
- pullataikinaan lisätty rasva on liian sulaa, jolloin taikina muuttuu liian pehmeäksi
- olen tehnyt taikinasta liian kovaa
- olen kohottanut pullia liian kauan/liian vähän aikaa
- olen antanut leivinjauhepohjaisen taikinan seisoa liian kauan ennen uuniin laittoa
- olen sekoittanut suklaapaloja muffinssitaikinaan tajuamatta, että ne valuu sieltä pohjalle ja jää kiinni teflonvuokaan vaikka muu taikina irtoaiskin
- olen laittanut liian vähän jauhoja kakkupohjaan, tuloksena vuoasta uuniin pursuileva ja pohjalle palava taikina
Ja onhan näitä muitakin, mut jätetään muidenkin kokemuksille tilaa.;)
Kommentit (6)
ja teki vielä pilkkuvirheen, niin että ulospäin aivan täydellisen näköisissä sämpylöissä oli 14,5 ruokalusikallista suolaa.
ripottelin leivinpaperin päälle vahingossa sokerin sijasta suolaa...
paistinpannun tiskausta ja olin lirauttanut pannulle tiskiainetta. Sitten tuli jokin keskeytys ja palasin myöhemmin keittiöön. Jatkoin ruoanlaitolla ja katsoin, että olin pannut paistinpannulle jo öljyä. Panin levyn kuumenemaan, kippasin jauhelihan päälle ja... aloin ihmetellä outoa kuplintaa.
piparkakkuja tehdessä kananmunia ei kannata lisätä liian kuumaan mauste-voi-siirappi-seokseen. :)
Jos haluaa kauniita mustikkamuffinsseja, ei kannata mustikoiden lisäämisen jälkeen hirveästi enää sekoitella, sillä muffinsseista tulee sitten täysin ruskean värisiä eikä vaaleita joiden välissä mustikat nätisti pilkottavat.
Voipaperi ei korvaa leivinpaperia esim. pannukakkua tehdessä.
Veljeni tyttöystävä teki kerran ihan itse kaalikääryleitä. Veljeni lupasi valella niitä välillä kaalin keitinvedellä. Tiskipöydällä oli kuitenkin likoamassa toinenkin kattila, joten veljeni valeli kaalikääryleet fairy-vesiseoksella. Jossain vaiheessa hän tajusi erheensä ja yritti korjata tilanteen viemällä kaalikääryleet kylppäriin suihkuun :D!
Ruokapöydässä veljeni sitten kysyi tyttökaveriltaan huolellisen välinpitämättömästi: "No tuliks hyviä?" Vastaus oli myöntävä, joten veljeni uskalsi kertoa mitä oli tapahtunut.
Asiaan kuuluu, että keittiön katto oli todella korkealla eli millään jakkaralla pullataikinaa ei olisi alas saanut. No, tulihan se sieltä alas, mutta en saanut puhdistettua roippeita katosta. Oli pakko sitten kertoa insidentistä seuraavan kerran, kun jättitikkaat otettiin esille. Sain vihdoin pyyhittyä ne nolot pullataikinan rippeet, vaikka olivat kyllä kuivuneet miltei näkymättömiin :D.