Jos vaikka 24-vuotias ihminen on yhä yksinkertaisen ja erityisen itsekkään teinin tasolla
niin laahaako aivojen kehitys jäljessä vai jääkö ihminen henkisesti sille tasolle?
Mietin vain jaksanko tsempata ja tavata ihmistä, joka ei tunnut kypsyvän tai ajattelevan muita koskaan. Ihan todellisesta teinidraamaprseilijästä on kysymys.
Kommentit (11)
Ai se joka ei osaa muuta sanoa kuin qanonpelle..?
On vaikea erottaa vähä-älyisyyttä, "synnynnäistä tyhmyyttä", luonteen kypsymättömyydestä.
Vierailija kirjoitti:
On vaikea erottaa vähä-älyisyyttä, "synnynnäistä tyhmyyttä", luonteen kypsymättömyydestä.
Luulen, että ei olisi aivan niin yksinkertainen jos olisi kypsempi. Yksinkertainen kyllä, siitä ei enää pääse mihinkään. Tässä kun on jonkin verran rakas ihminen kuitenkin kyseessä, tunnen huonoa omaatuntoa ihmisen välttelystä. Mitä jos ajan kanssa kasvaakin, ystäviä ei koskaan ole liikaa jne ja kyllähän minunkin pitäisi yrittää olla hyvä ihminen ja ymmärtää. Alkanut kuitenkin näyttää jo siltä, että ihmisen luonne ei kehity ollenkaan normaalilla käyrällä. Miten näiden kanssa yleensä käy?
Ap
Voi olla että jää sille tasolle ja voi olla että ei. Sitä ennen pitää itse kuitenkin tajuta, että itsessäkin voi olla vikaa ja haluta alkaa kehittään itseä. Tätä ennen kannustaminen ja tsemppaaminen on yhtä tyhjän kanssa
Vierailija kirjoitti:
Voi olla että jää sille tasolle ja voi olla että ei. Sitä ennen pitää itse kuitenkin tajuta, että itsessäkin voi olla vikaa ja haluta alkaa kehittään itseä. Tätä ennen kannustaminen ja tsemppaaminen on yhtä tyhjän kanssa
Tämä! Jos ihminen ITSE ei ymmärrä olevansa jotenkin "teiniprinsessa" mikään ei muutu. Sanoisin ettei kannata tuhlata omaa ainutkertaista elämäänsä tällaiseen mistä ei itse saa muuta kuin pahaa mieltä.
Jos ei kerran mitään oireyhtymää ole diagnosoitu ja on vain perusteellisen lapsellinen, niin kyllä sellainen yleensä ajan myötä törmää haastaviin elämäntilanteiseen joko viisastuen tai katkeroituen niistä. Kukaan ei selviä elämästä ilman sellaista, mikä pysähdyttää ajattelemaan ja miettimään.
Ihmisen äly ei ole yhteydessä onko ihminen kuinka lapsellinen tai tyhmä tahansa . 24 vuotias katsotaan vielä aika nuoreksi, kokemattomaksi, jonka homma onkin paukuttaa päätään seinään monien tempauksiensa vuoksi.
Et voi muuttaa toista muuksi. Joko kestät tai et kestä.
Joo minussakin varmasti on vikaa jossakin suhteessa ja muuten ihmisenä. Tähän ihmiseen olen vain viimein kyllästynyt vaikka tietenkään ketään ei voi 100% toivottomaksi väittää ja sehän on vahingollista. Sitä kuitenkin miettii, että onko toivoa oikeasti, olisi kiva tietää. Koska omaa jaksamista on koeteltu ja se alkaa olla niin vähissä. Tuntuu vain vaikealta luovuttaa hänen suhteensa vaikka hengissähän se pysyy varmasti ilman minuakin. Mustamaalaten ja kiukutellen ym. valitettavasti. Joku tarve minulla on tätä asiaa itselleni perustella, ehkä muiden ihmisten takia.
Aiheena parikymppiseltä odotettavan henkisen vähimmäistason lisäksi siis etäisyyden ottamiseen liittyvät vaikeudet. Ilmeisesti viimein siinä pisteessä, että parempi yrittää olla kuin toista ei oliskaan.
Ap
Jos se pössyttelee, niin taantuu edelleen hiekkalaatikkotasolle.
Vierailija kirjoitti:
Jos se pössyttelee, niin taantuu edelleen hiekkalaatikkotasolle.
Mm. pössyttelee kyllä myös. Kaikkea en tiedä.
Ap
Meillä on samanlainen, mutta vähän nuorempi. Ei pössyttele, eikä käytä päihteitä, ei ole masennusta tms. Kuvittelee olevansa kaikkien yläpuolella, ylimielinen. Oikea teiniprinsessa vaikka ikää on jo enemmän. Olen sanonut, että elämäsi tulee olemaan vaikeaa, jos aiot tuollaisena jatkaa. Ja minun silmilleni ei hypitä. Olisin siirtänyt varojani lapselleni, mutta en voi tehdä sitä, koska siperian pitää opettaa. En myöskään enää auta missään käytännön asiassa.
jss