Muita jotka kokevat että "paranevat vanhetessaan"?
Itse ainakin olen nyt kolmekymppisenä paljon tyytyväisempi itseeni kuin parikymppisenä.
Vieläkin näytän liian baby facelta, mutta pidän silti itsestäni paljon enemmän nykyisin.
Muutenkin pidän monia esim. 40-50v naisia todella kauniina, monesti esim kaupassa jos näen tuon ikäisen kauniin naisen, ajattelen että toivottavasti saan olla sen ikäisenä yhtä kaunis.
Näkyy sellainen tietynlainen naisellisuus, mitä ei alle 30 vuotiaissa ole.
Kommentit (12)
Nelikymppisenä nainen on parhaimmillaan jos pitänyt itsestään huolta.
Ei mikään sporttinen tarvi olla, mutta normaaleja terveitä elämäntapoja suosiva. Ei tupakkaa, ei alkoholia usein, eikä merkittävää ylipainoa. Jopa pieni pyöreys on hienoa ja naisellista.
Itsetunto parempi. Parikymppisenä laitoin meikkivoidetta joka päivä jos kävin jossain, pidin itseäni aivan rumana ilman meikkiä. Nyt kolmekymppisenä laitan meikkivoidetta ehkä kerran vuodessa. Ripsiväri ja kulmakynä riittää. Pukeudun siististi, kampaan hiukset ja olen kaunis sellaisena kuin olen!
Kyllä on mahtavaa olla nainen!
Kukaan nainen ei parane vanhetessaan.
Kyllä! Elämä on niin paljon mukavampaa neli- kuin kaksikymppisenä. Oli siinäkin tosin puolensa, mutta en mistään hinnasta palaisi enää nuoruuteen.
Ehdottomasti nainen paranee ikääntyessään. Vau, viisas ja hyvän itsetunnon omaava nainen!
Itse olen huomannut, että viimeistään parikymppisenä naisilta häviää sellainen teini-iän söpöys. 20-30 vuotiaana he ovat jotenkin mitäänsanomattoman näköisiä. 30 ikävuoden jälkeen he alkavat taas näyttämään hyviltä ja kauniilta. En tiedä miten naiset ajattelevat meistä miehistä.
t: karski mies
Molemmilla järki kasvaa, jos on kasvaakseen. Kaikki rupsahtaa kuoreltaan tasapuolisesti. Näin on näreet.
Ennen olin vähän huolissani vanhenemisesta mutta nyt reilusti päälle 40-kymppisenä huomaan että eihän tässä ole mitään hätää! Aina olen itsestäni huolehtinut ja nyt sen edut alkaa huomata.
Ihailen myös muita keski-ikäisiä, sielukkaita naisia. Mainitaan nyt vaikka Janina Fry. Monia monia muitakin on.
Olen 45-vuotias. Naama on ruttuinen, tukka harmaa, lisäkiloja tullut kymmenen hoikimpiin aikoihin nähden.
Mutta kyllä silti olen parantunut vanhetessani. Olen äidillisempi, päättäväisempi, kannustavampi. Näen maailman enemmän kuin vain itseni kautta.
Ja jotkut on vielä 50-60 vuotiaanakin uskomattoman kauniita!
Tuntuu ihan että jossain vaiheessa järki ilmestyi päähän, kammottaa ihan kuinka tyhmä olin vielä kolmekymppisenä. Kyllä, olen parempi versio itsestäni nykyään.