Vinkki verenpaineen kotimittaukseen

Äidiltä olen mitä ilmeisimmin perinyt jossakin suhteessa puutteellisen verenpaineen säätelymekanismin. Eräs erikoislääkäri totesi minulle (mikäli oikein ymmärsin) että systeemikokonaisuus on tuiki monimutkainen ja -polvinen, eli (parafraseeraten, ei siis tarkka sitaatti) siinä on systeemi, sen alasysteemejä ja alasysteemien alasysteemejä, joten ei ole ihme jos siinä helposti voi esiintyä jokin heikko lenkki.

Verenpaineeni on kuin jojo eli se nousee erittäin korkealle mitä mitättömimmistä syistä. Varsinkin omamittaus tuppaa nostamaan paineet miltei tappiin, varsinkin jos edellisestä mittauskerrasta on kulunut rutkasti aikaa.

Muutama päivä sitten mittasin taas peräti pitkän tauon jälkeen: eka mittaustulos oli abauttirallaa 187/98!
Ajattelin että nyt mittailen niin monta kertaa että tottuminen siihen laskee painetta. Useamman kerran jälkeen sain sitten vihdoin lukeman jossa systole oli noin 150 ja diastole alle sata.

Muistin että aikoinaan sain alimmat lukemat kun keskityin katselemaan esim. Kaunareita silloin kun vielä viitsin sitä seurata vuosia sitten. Kokeilin tuota metodia uudelleen, ja se näytti toimivan eli alimmat luotettavan tuntuiset systolet olivat noin 130 ja diastolet noin 75. Tänään mittasin taas sekä mittausta seuraten että Erikoisjoukkoja töllöttäen. Ensinmainitussa tapauksessa korkein systole oli 155 ja diastole noin sata. Erikoisjoukkoja seuratessa, jolloin pyrin mahdollisimman vähän kiinnittämään huomiota mittaustapahtumaan, tulos olin noin 130/75.

Itse asiassa tuo 75 tai silleen on matalin lukema mitä olen ikinä saanut. Ensimmäinen muistiin jäänyt lukema on miltei 50 vuoden takaa, jolloin tulos oli jotain 160/115! Olen nyt yli 7-kymppinen, ja tuntuu että olen miltei parhaimmassa kunnossa ikinä. Käyn pyörällä Prismassa tahi Cittarissa läpi vuoden. Matkaa tulee yleensä yli 10 kilsaa, enimmäkseen melko rauhallista polkemista. Viime aikoina olen pyrkinyt ottamaan pieniä spurtteja ja olen saanut "rotan" ilmestymään reiteen! Kun mietin mistä minulle erittäin alhaiset alapaineet osittain johtuvat, ei tule muuta mieleen kuin se että olen nauttinut useamman vuoden karnosiinia. Se on dipeptidi*, jota luontaisesti esiintyy eniten lihavalmisteissa. Koska en syö juuri ollenkaan lihaa, karnosiini on hyvä korvike sille?

Wiki: Karnosiini (ß-alanyyli-L-histidiini) on beta-alaniini- ja histidiiniaminohapoista muodostunut dipeptidi. Sen kemiallinen kaava on C9H14N4O3, moolimassa 226.23 g/mol, sulamispiste 253 C ja CAS-numero 305-84-0. Ihmisessä karnosiinia esiintyy erityisesti lihas- ja aivokudoksissa.