Lue keskustelun säännöt.
Muita, joille alkoholi ei enää vain maistu, vaikka aikaisemmin olet juonut humalanhakuisesti?
11.06.2022 |
Tuli tuosta yksin juomis -ketjusta mieleen tällainenkin aihe. Pohjustuksena omat vanhempani ja isovanhempanikin käyttivät lapsuudessani runsaasti alkoholia ja olivat usein kaatokännissä minun nähden ja itse join ekat kännit muistaakseni 14-vuotiaana. 15-16 veenä join melkein joka viikonloppu, kunnes tapasin nykyään jo ex-miehen, joka "kielsi" multa monia asioita, joista juominen ja baarissa käynti (kävin ekan kerran baarissa 24-vuotiaana kun vihdoin ymmärsin erota) olivat vain pieni osa. Eli siis olin monen monta vuotta täysin absolutisti, mutta kun erottiin niin aloin taas juoda alkoholia enemmän ja taisi mennä viinipullo per viikko ja kävin uusien kavereiden kanssa baareissa ja bileissä. Näin meni muutama vuosi, kunnes nyt viimeisen puolen vuoden aikana alkoholi on alkanut tökkiä ihan tyystin eikä kertakaikkiaan tee yhtään mieli juoda mitään alkoholipitoista, ei edes kohtuudella (mikä ei sinänsä tietenkään ole yhtään huono asia). Kai sitä sitten vaan tulee jonkunlainen raja vastaan, kun tarpeeksi tekee jotain asiaa. Yksi ilta kaadoin yhden hörpyn jälkeen lonkeron viemäriin, kun ei se vaan mennyt alas.
Onko ketään muuta, joka ei varsinaisesti ole päättänyt olla juomatta, mutta ei vaan tee mieli juoda? Saa toki myös kertoa omista kokemuksista kontrolloivan kumppanin kanssa tai muuten alkoholin käytöstä, juttelen mielelläni 😊
Kommentit (13)
En ole juonut alkoholia 6,5 vuoteen ja sitä ennenkin juominen väheni koko ajan, syynä exän koko ajan paheneva alkoholiongelma. Mitä enemmän jouduin katselemaan kotona toisen juomista ja sen aiheuttamaa aggressiivista käytöstä, sitä vähemmän teki mieli juoda itse.
Ironista tässä on, että itse pidän monien alkoholijuomien mausta, mutta en halunnut juoda enää alkoholin humalluttavan vaikutuksen takia, kun taas exä irvisteli aina juodessaan pahaa viinaa, mutta pakko oli juoda, jotta pystyi humaltumaan.
Minäkään en ole tehnyt mitään varsinaista päätöstä, että en joisi enää ikinä, mutta tällä hetkellä ei vain tee mieli juoda eikä ole tehnyt moneen vuoteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eka känni 11v.
Toka känni 16v, siitä sit dokasin kesän joka viikonloppu.
18-22v viikonloppudokaaja, mielellään pe ja la.
22-25v dokailin parhaimmillaan joka pvä.
25-35v viikonloppudokaaja.
35-38v olin miltei raitis, tuli lapsia useampi.
38-39v ehkä 6pac mene viikonlopussa.
Olen kiitollinen vaimolleni, joka on kestänyt rinnallani 18 vuotiaasta lähtien. Hän itse ei juurikaan juo.
Ilman häntä, tuskin olisin elänyt kolmekymppiseksi.
Ukko39 kirjoitti:
Eka känni 11v.
Toka känni 16v, siitä sit dokasin kesän joka viikonloppu.
18-22v viikonloppudokaaja, mielellään pe ja la.
22-25v dokailin parhaimmillaan joka pvä.
25-35v viikonloppudokaaja.
35-38v olin miltei raitis, tuli lapsia useampi.
38-39v ehkä 6pac mene viikonlopussa.
Olen kiitollinen vaimolleni, joka on kestänyt rinnallani 18 vuotiaasta lähtien. Hän itse ei juurikaan juo.
Ilman häntä, tuskin olisin elänyt kolmekymppiseksi.
Ihan mielenkiinnosta: juotko lastesi nähden ja jos niin kuinka humalaan? Itse en koskaan lapsena tietenkään tajunnut, että se ei ehkä ole ihan normaalia, että vanhemmat on joko kavereidensa tai omien vanhempiensa kanssa räkäkännissä ja kotona on samaan aikaan myös ala-asteikäinen lapsi, mutta aikuisena olen tajunnut, kuinka väärin se onkaan ollut ja miten pelottavaa se mulle myös lapsena oli. T. aloittaja
Vierailija kirjoitti:
En ole juonut alkoholia 6,5 vuoteen ja sitä ennenkin juominen väheni koko ajan, syynä exän koko ajan paheneva alkoholiongelma. Mitä enemmän jouduin katselemaan kotona toisen juomista ja sen aiheuttamaa aggressiivista käytöstä, sitä vähemmän teki mieli juoda itse.
Ironista tässä on, että itse pidän monien alkoholijuomien mausta, mutta en halunnut juoda enää alkoholin humalluttavan vaikutuksen takia, kun taas exä irvisteli aina juodessaan pahaa viinaa, mutta pakko oli juoda, jotta pystyi humaltumaan.
Minäkään en ole tehnyt mitään varsinaista päätöstä, että en joisi enää ikinä, mutta tällä hetkellä ei vain tee mieli juoda eikä ole tehnyt moneen vuoteen.
Mulle ei taas itselle toi toisten liiallinen alkoholin käyttö lapsuusaikana ole vaikuttanut mielestäni juurikaan omaan juomiseen, vaikka toki olen aikuisena ymmärtänyt, että todella vinksahtanut suhde omassa perheessäni alkoholiin olikin. T. aloittaja
Minä dokasin nuorena, ankarasti, enkä käsitä miten pystyin mm pitämään työpaikan vaikka harva se aamu taatusti pölähti. Ehkä se oli ns kunnia-asia pitää se duuni. Ja tuolloin 80-luvulla oli muutenkin ehkä rennompaa, röökiäkin sai polttaa miltei kaikkialla.
Otin parit järkyt kännit vielä myöhemmin. Huippunoloa. Sen jälkeen on vaan lakannut maistumasta, saatan juoda pienen oluen mutta ei enempää, enkä ole tupakoinut enää yli 10 vuoteen. Ennen alkoholia ajatteli lakkaamatta ja perusteli juomista mm sosiaalisuudella päästä tapaamaan kavereita. Nyt sitä ei ajattele enää ollenkaan.
Olen erittäin iloinen tästä kehityksestä :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on sama kuin tuolla aiemmin joku mainitsi, että tykkään monien alkoholijuomien mausta, mutta en enää siitä humalasta. Nuorempana känni oli ihan tavoiteltu tila. Olen nyt 37.
16-25 vuotiaana tuli kännäiltyä ja mokailtua niin, että oli aina morkkis jälkeenpäin. Sitten kunnolla aikuisena juominen harveni, mutta humalassa sekoilin ja sain todella hävetä silmät päästä seuraavana päivänä. Tuli vaaratilanteita ja katkesi ihmissuhteita. Kolmekymppisenä loppui juominen, kun erään reissun jälkeen mietin tosissani etten kehtaa enää elää. En pystynyt juomaan. Siitä on nyt 20 vuotta. Saunakaljan voin ottaa, mutta vain yhden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Avukka-ahontaimi kirjoitti:
Minä dokasin nuorena, ankarasti, enkä käsitä miten pystyin mm pitämään työpaikan vaikka harva se aamu taatusti pölähti. Ehkä se oli ns kunnia-asia pitää se duuni. Ja tuolloin 80-luvulla oli muutenkin ehkä rennompaa, röökiäkin sai polttaa miltei kaikkialla.
Otin parit järkyt kännit vielä myöhemmin. Huippunoloa. Sen jälkeen on vaan lakannut maistumasta, saatan juoda pienen oluen mutta ei enempää, enkä ole tupakoinut enää yli 10 vuoteen. Ennen alkoholia ajatteli lakkaamatta ja perusteli juomista mm sosiaalisuudella päästä tapaamaan kavereita. Nyt sitä ei ajattele enää ollenkaan.
Olen erittäin iloinen tästä kehityksestä :)
Hienoa, että sulla on hyvä fiilis siitä :) Mulla kövi muuten itseasiassa tupakankin kanssa ihan sama juttu, kuin alkoholin. Kuten arvata saattaa niin vanhemmat myös tupakoi ja itsekin aloitin sen homman samalla kun juomisenkin ja sekin jäi kontrolloivan exän takia. Eron jälkeen sitten aloin taas myös tupakoimaan (kai se oli ns. uusi teini-ikä ja piti päästä taas tekemään niitä asioita, mitä muut saman ikäiset ympärillä oli tehneet kaiken aikaa kun minulta ne kiellettiin) ja tupakoim vajaan vuoden päivittäin, mutta yhtäkkiä pakkasella tupakoidessa alkoi ottaa niin ikävästi keuhkoihin, että lopetin ihan tyystin, eikä sen jälkeen ole taas ollenkaan tehnyt mieli polttaa. T. aloittaja
lapsena sai todistaa viinalla läträämistä. Oma juominen on ollut maltillista malliin jokunen saunasiideri tai ruuan kanssa pari lasillista viiniä. Korona-aikaan jäi sekin pois, nykyään menee muutaman kerran vuodessa jossakin juhlissa lasillinen viiniä tai skumppaa enkä enempää kaipaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisipa itselläkin noin. Varsinkin kesä aikaan alko maistuu liiankin kanssa ja kilojakin sitten tulee.
Ikää 35 ja alkanut viina maistumaan jo puulta. Krapulassakin menee koko seuraava päivä. Pitäisi vain keksiä jotain muuta tekemistä viikonlopuksi, kun tylsyyteen sitä useimmiten nykyään juo.
Vielä pari vuotta sitten join viinaa joka perjantai ja lauantai.
Tuskin tarvitsee sanoa että maksa on rasvainen ku kerma täytekakus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ikää 35 ja alkanut viina maistumaan jo puulta. Krapulassakin menee koko seuraava päivä. Pitäisi vain keksiä jotain muuta tekemistä viikonlopuksi, kun tylsyyteen sitä useimmiten nykyään juo.
Vielä pari vuotta sitten join viinaa joka perjantai ja lauantai.
Tuskin tarvitsee sanoa että maksa on rasvainen ku kerma täytekakus.
Mitä enemmän ikää tulee, sen pitempiä ja ahistavampia ovat krapulat! On nykyään ihana herätä viikonloppuaamuisin kun ei ahista eika purista eikä tarvii miettiä mitä tulikaan sanottua ja tehtyä. Yksinkertaisesti, ei vaan jaksa enää. Se on rasittavaa puuhaa, mieluummin tylsää vaikka sitten!
Up