Olenko vihannes?

Henna keitti aamukahvit, huomasi yllättäen, että lerpattavista tisseistä tuli maitoa, ruiskautti siitä kahvin sekaan, jonka hörppäsi parilla kulauksella. Sitten hän varasi lennot Intiaan, laittoi puhuvan koiransa häkkiin ja ajoi taksilla lentokentälle. Koira aneli, että älä jätä minua yksin ruumaan, mutta Henna tuumasi, että ei haittaa, kun siellä ruumassa on mun matkalaukkukin, jossa on kolme paria sukkia, viidet reikäiset alushousut, hammasharja ja -tahna, vibraattori, äidiltä varastetut tissiliivit, käytetty tampooni ja kaksi likaista vaatekertaa. Tunteja myöhemmin Intiaan saavuttaessa kävi ilmi, että puhuva koira oli menehtynyt lennon aikana ja ehditty jo haudata jonnekin mystiseen paikkaan. Henna ruiskautti tissistä maitoa ja lähti siihen suuntaan, mihin maito osoitti. Ihmiset nauroivat Hennan rumille tisseille, mutta se ei haitannut. Lounaaksi Henna söi tamponin ja nautti Gangesjoen maisemista. Sitten hän nukahti joen rannalle ja aamulla herätessään hänellä oli vain yksi jalka. Lisäksi molemmat hänen munuaisensa olivat tipotiessään. Henna hyppi iloisesti yhdellä jalalla pitkin katuja kuin kuka tahansa muu yksijalkainen intialainen. Hän oli kotona. Sen pituinen se.

Ai niin, ja mysteeri oli, miten vakavasti mielisairas ihminen päästettiin yksin matkalle ihmeellisen puhuvan koiransa kanssa. Joku olisi voinut vaikka varastaa koiran tai se olisi voinut kuolla.