Kuulemma kolmasosa nuorista aikuisista kokee elämänsä merkityksettömäksi.

No yksittäisen ihmisen elämä on monesti aika pienimerkityksellistä, lähtökohtaisesti. Tietty jos tekee esim massamurhan, se muuttuu merkityksellisemmäksi.

Varmaan ovat ahdistuneita, kun ulkopuolisia paineita siitä, millainen ihmisen pitäisi olla, jamitkä ovat hyviä tai huonoja piirteitä. Todella kapea on nykyään se, millainen on onnistunut ihminen, vaikka diversiteetti onkin kasvanut.

Mulle merkityksellistä on tehdä asioita mistä itse pidän, mahdollisuus tehdä omia valintoja ja se, että aikaa nauttia arjen pienistä jutuista. Myös lapsen kanssa oleminen ja kaverit, tai vaikkapa kos katsoo hyvän leffan tai lukee kirjan.

Jotkut taas haluavat olla kokoajan tekemässä jotain, ja tämä tuhoaisi heidän tlämän merkityksellisyyden täysin.

Ei kenenkään elämällä ole mitään väliä. Luonto kiittäisi, jos ihmisiä ei olisi

Onneksi mun aikuiset nuoret lapseni kuuluu niihin hyvän koulutuksen hankkiviin, ja kotoa on oppineet että jokainen on oman onnensa seppä! Säälittää muunlaiset.