Te eronneet - onko lähdön hetkellä kaduttanut?

Kun olette tehneet lähtöä toimimattomasta suhteesta, onko jossain vaiheessa lähdön hetkellä tullut sellaista katumusta, että mitä ihmettä olen tekemässä? Sellaista, että järki kyllä tietää, että voit suhteessa huonosti, mutta silti mietit, oletko kuitenkin suurennellut ongelmia ja pilannut hyvän suhteen ihan itse?

Oma pää (vai sydän) tekee nyt tämmöistä katumustemppua, vaikka vuosien varrella on tullut kirjoitettua tännekin erinäisiä kertoja "Onkohan tämä normaalia?" -viestejä ja olen saanut lähinnä vastauksia, että lähde heti, koet henkistä väkivaltaa.

Meneekö tämä epäileminen joskus ohi ja tuleeko se vaihe, kun huokaisen helpotuksesta ja mietin, että olisi pitänyt lähteä aiemmin?