Leipojat, selittäkää.

Perunajauhojen maun saa pois vaihtamalla perunajauhot maissijauhoihin.

Fyi: kiisselin tai vanukkaan keitto ei ole leipomista, vaan ruoanlaittoa.

Liian vähän marjoja.

Joo ja miehen ärsyttävistä piirteistä pääsee eroon ryhtymällä lesboksi.

Ruianlaitto on sitä, kun tehdään oikeaa ruokaa, suolaista ja täyttävää.

Leipominen sitä, kun valmistetaan makeaa syötävää, taikka suolaista pikkupurtavaa. Kiisseli on makeaa (ainakin toivottavasti, jos ei vahingossa mennyt sokerin sijaan suolaa).

Olet tainnut ymmärtää jotain perusteellisen väärin. Perunajauhosuurus lisätään vasta sitten, kun keitos jo lähes kiehuu. Miten niin "jäisen nesteen lisää kattilaan"? 

Esimerkiksi pakastemarjakiisseli valmistetaan niin, että kiehuvaan veteen lisätään marjat, sitten sokeri ja perunajauhosuurus. Vasta sen jälkeen keitosta vahditaan ja sekoitetaan, jotta suurus ei jämähdä pohjaan.  Kiisseliä keitetään juuri sen verran että se sakenee kunnolla eikä pulpahduksien määrää lasketa. Tuo "yksi pulpahdus" perustunee siihen, että kovin happamassa kiisselissä perunajauhosuurus voi vetelöityä, jos kiehuu liikaa.

Perunajauhon makua voi hälventää suolahitusella. Pari merisuolaraetta litraan riittää.

Vanukas kannattaa suurustaa maissijauhoilla. Sitä on keitettävä vähän pitempään, ja sekoitettava huolella alusta asti.

Perunajauhot laitetaan vasta kun ne marjat on keitetty

Vierailija kirjoitti:

Olet tainnut ymmärtää jotain perusteellisen väärin. Perunajauhosuurus lisätään vasta sitten, kun keitos jo lähes kiehuu. Miten niin "jäisen nesteen lisää kattilaan"? 

Esimerkiksi pakastemarjakiisseli valmistetaan niin, että kiehuvaan veteen lisätään marjat, sitten sokeri ja perunajauhosuurus. Vasta sen jälkeen keitosta vahditaan ja sekoitetaan, jotta suurus ei jämähdä pohjaan.  Kiisseliä keitetään juuri sen verran että se sakenee kunnolla eikä pulpahduksien määrää lasketa. Tuo "yksi pulpahdus" perustunee siihen, että kovin happamassa kiisselissä perunajauhosuurus voi vetelöityä, jos kiehuu liikaa.

Perunajauhon makua voi hälventää suolahitusella. Pari merisuolaraetta litraan riittää.

Noinhan minä sen ennen tein, että lisäsin perunajauhot kuumaan nesteeseen. Jäivät maistumaan läpi, ja sain neuvoksi kypsentää pidempään. Ainoa tapa, jolla keksin kypsentää pidempään, oli lisäämällä perunajauhot aikaisemmassa vaiheessa, sillä perunajauhot voi lisätä sekä kuumaan että kylmään nesteeseen. Lopputulos tällä tavalla oli tismalleen sama kuin ennenkin, eli perunajauhot jäivät maistumaan läpi. Seuraavalla kerralla kokeilen suolaa.

Keität sen marja-vesi-sokeriseoksen kiehuvaksi (saa pulpahdella kunnolla) ennenkuin lisäät joukkoon vesi-perunajauhoseoksen hyvin sekoittaen. Sen jälkeen kuumennat, kunnes se pulpahtaa. Eikä kannata käyttää mitään induktiolieden täyttä tehoa, vaan kannattaa lämmitellä maltillisemmin.

Vaihtoehtoisesti teet kuuman liuoksen, mihin lisäät ne perunajauhot ja pulpahtamisen jälkeen lisäät vasta ne pakastemarjat.

Maitopohjaisissa jutuissa perunajauho lisätään jo alussa kylmään nesteeseen, mutta siinä lämmitys tehdään hitaasti hyvin maltillisesti koko ajan sekoitellen. Siinä ehtii kypsymään ennenkuin se lopulta kiehuu.

Kiisselin keittäminen ei kyllä ole leipomista. Sulla ei ole tarpeeksi marjoja, ehkä. En ole koskaan huomannut, että perunajauho maistuisi. Sitä kiisseliä ei saisi keittää pitempään siksi, että siitä tulee keittämällä venyvää.

Vierailija kirjoitti:

Keität sen marja-vesi-sokeriseoksen kiehuvaksi (saa pulpahdella kunnolla) ennenkuin lisäät joukkoon vesi-perunajauhoseoksen hyvin sekoittaen. Sen jälkeen kuumennat, kunnes se pulpahtaa. Eikä kannata käyttää mitään induktiolieden täyttä tehoa, vaan kannattaa lämmitellä maltillisemmin.

Vaihtoehtoisesti teet kuuman liuoksen, mihin lisäät ne perunajauhot ja pulpahtamisen jälkeen lisäät vasta ne pakastemarjat.

Maitopohjaisissa jutuissa perunajauho lisätään jo alussa kylmään nesteeseen, mutta siinä lämmitys tehdään hitaasti hyvin maltillisesti koko ajan sekoitellen. Siinä ehtii kypsymään ennenkuin se lopulta kiehuu.

Noin minä ennen tein, mutta ongelmaksi jäi, että jauhot maistuvat läpi. Yritin pitää levyä kolmosella, mutta silloin kiisseli ei melkein tunnissakaan pulpahtanut, joten oli pakko kääntää neloselle.

Ja koska on äärimmäisen kiellettyä kypsentää kiisseliä enää pulpahduksen jälkeen, niin kypsennysajan pidentämiseksi lisäsin perunajauhot kylmään nesteeseen. Mutta ne jäivät silti maistumaan läpi. Nyt en enää keksi, mitä tehdä.

Tämä kuitenkin pitäisi jotenkin saada toimimaan perunajauhoilla, vaikka minulla se ei olekaan vielä onnistunut, niin en haluaisi käydä erikseen ostamassa maissijauhopakettia. Perunajauhoa on jo valmiiksi niin paljon.

Aiemmat neuvojat sanoivat, että kypsennysaikaa täytyy pidentää. Nyt täällä sanotaan, että kypsennysaikaa täytyy lyhentää. Sitten täällä sanotaan, että marjoja on liian vähän, vaikka en usko, että on. Ja vaikka marjakiisseliin nyt voikin lisätä marjoja, niin entäs sellainen kiisseli, johon ei kuulu edes tulla marjoja?

Ainoa, mitä nyt keksin tästä enää kokeilla, on tuo suola.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keität sen marja-vesi-sokeriseoksen kiehuvaksi (saa pulpahdella kunnolla) ennenkuin lisäät joukkoon vesi-perunajauhoseoksen hyvin sekoittaen. Sen jälkeen kuumennat, kunnes se pulpahtaa. Eikä kannata käyttää mitään induktiolieden täyttä tehoa, vaan kannattaa lämmitellä maltillisemmin.

Vaihtoehtoisesti teet kuuman liuoksen, mihin lisäät ne perunajauhot ja pulpahtamisen jälkeen lisäät vasta ne pakastemarjat.

Maitopohjaisissa jutuissa perunajauho lisätään jo alussa kylmään nesteeseen, mutta siinä lämmitys tehdään hitaasti hyvin maltillisesti koko ajan sekoitellen. Siinä ehtii kypsymään ennenkuin se lopulta kiehuu.

Noin minä ennen tein, mutta ongelmaksi jäi, että jauhot maistuvat läpi. Yritin pitää levyä kolmosella, mutta silloin kiisseli ei melkein tunnissakaan pulpahtanut, joten oli pakko kääntää neloselle.

Ja koska on äärimmäisen kiellettyä kypsentää kiisseliä enää pulpahduksen jälkeen, niin kypsennysajan pidentämiseksi lisäsin perunajauhot kylmään nesteeseen. Mutta ne jäivät silti maistumaan läpi. Nyt en enää keksi, mitä tehdä.

Tämä kuitenkin pitäisi jotenkin saada toimimaan perunajauhoilla, vaikka minulla se ei olekaan vielä onnistunut, niin en haluaisi käydä erikseen ostamassa maissijauhopakettia. Perunajauhoa on jo valmiiksi niin paljon.

Mistä ihmeestä sinulle on tullut pakkomielle, että ei saa kypsentää pulpahtamisen jälkeen? Jos neste ei ole kovin hapanta, kestää kyllä keittää kunnolla. Kokeile joskus ja huomaa, että ei käynyt kuinkaan! Ehkä vähän venyvämpää voi tulla, mutta haittaako se mitään?

Paljastan sinulle toisenkin salaisuuden: perunajauhot eivät ala kypsyä kylmässä nesteessä. Ne kypsyvät vasta sitten, kun neste kiehuu. Kylmänä lisättyjä pitää tosiaan sekoittaa taukoamatta koko ajan, että eivät jämähdä pohjaan.

Ehkä vika ei olekaan perunajauhojen "maussa" vaan siinä, mitä sinä kuvittelet maistavasi.

Itse kyllä laitan perunajauhot jo kylmään veteen. Jäiset marjat lisään vasta kun pohja on jo valmis ja pulpahtanut. En huomaa mitään perunajauhon makua, mille ne nyt edes maistuisivat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keität sen marja-vesi-sokeriseoksen kiehuvaksi (saa pulpahdella kunnolla) ennenkuin lisäät joukkoon vesi-perunajauhoseoksen hyvin sekoittaen. Sen jälkeen kuumennat, kunnes se pulpahtaa. Eikä kannata käyttää mitään induktiolieden täyttä tehoa, vaan kannattaa lämmitellä maltillisemmin.

Vaihtoehtoisesti teet kuuman liuoksen, mihin lisäät ne perunajauhot ja pulpahtamisen jälkeen lisäät vasta ne pakastemarjat.

Maitopohjaisissa jutuissa perunajauho lisätään jo alussa kylmään nesteeseen, mutta siinä lämmitys tehdään hitaasti hyvin maltillisesti koko ajan sekoitellen. Siinä ehtii kypsymään ennenkuin se lopulta kiehuu.

Noin minä ennen tein, mutta ongelmaksi jäi, että jauhot maistuvat läpi. Yritin pitää levyä kolmosella, mutta silloin kiisseli ei melkein tunnissakaan pulpahtanut, joten oli pakko kääntää neloselle.

Ja koska on äärimmäisen kiellettyä kypsentää kiisseliä enää pulpahduksen jälkeen, niin kypsennysajan pidentämiseksi lisäsin perunajauhot kylmään nesteeseen. Mutta ne jäivät silti maistumaan läpi. Nyt en enää keksi, mitä tehdä.

Tämä kuitenkin pitäisi jotenkin saada toimimaan perunajauhoilla, vaikka minulla se ei olekaan vielä onnistunut, niin en haluaisi käydä erikseen ostamassa maissijauhopakettia. Perunajauhoa on jo valmiiksi niin paljon.

Mistä ihmeestä sinulle on tullut pakkomielle, että ei saa kypsentää pulpahtamisen jälkeen? Jos neste ei ole kovin hapanta, kestää kyllä keittää kunnolla. Kokeile joskus ja huomaa, että ei käynyt kuinkaan! Ehkä vähän venyvämpää voi tulla, mutta haittaako se mitään?

Paljastan sinulle toisenkin salaisuuden: perunajauhot eivät ala kypsyä kylmässä nesteessä. Ne kypsyvät vasta sitten, kun neste kiehuu. Kylmänä lisättyjä pitää tosiaan sekoittaa taukoamatta koko ajan, että eivät jämähdä pohjaan.

Ehkä vika ei olekaan perunajauhojen "maussa" vaan siinä, mitä sinä kuvittelet maistavasi.

Se ei ole minun pakkomielteeni, vaan kaikkien toisten pakkomielle. Kaikki sanovat, että kiisseliin täytyy antaa pulpahtaa yksi kupla, ja sitten se on otettava välittömästi pois lämmöltä. Ohjeissakin lukee, että pitää kypsentää vain pulpahdukseen asti. Yläasteella kotitalousopettaja vahti tarkasti, että kukaan ei anna kypsyä lämmöllä pulpahduksen yli. En tajua, miksi sen kanssa täytyy olla niin helvetin tarkka, mutta niin kaikki toiset ovat, ja saavat aikaan kiisseliä, joka ei maistu perunajauholta. Jos sanoisin kypsentäväni kiisseliä pulpahduksen jälkeen, niin sitten tänne tulisi 200 000 pulpahdusfanaatikkoa vetämään itkupotkuraivareita, kun teen kiisselin niin väärin, että heidän sieluihinsa sattuu.

Perunajauho ei kypsy kylmässä vedessä, mutta jos sen lisää kylmään nesteeseen, niin sillä on aikaa kypsyä siitä hetkestä lähtien, kun nesteen lämpötila ylittää perunajauhon kypsymiseen vaadittavan lämpötilan. Tällöin perunajauholla on enemmän aikaa kypsyä, kuin jos sen laittaisi vasta kuumaan nesteeseen. Perunajauhoa ei tarvitse päästää kiehumaan, jotta se kypsyisi, koska se kypsyy jo alle 100 celsiusasteessa.

Viimeisessä kommentissasi tavallaan ihan itse keksit ratkaisun. Perunajauho kyllä kypsyy sen pulpahduksen jälkeenkin.

Kypsytys ei tarkoita kiehuttamista.

Anna kypsyä keittelemättä sen enempää.

Ketä ovat ne "kaikki"? Ei ainakaan kotitalousopettajasi. Jos on oikeasti joku opettaja noin tehnyt, ei tainnut olla kovin kokenut vaan pelkkä kirjanoppinut. Olisiko "kaikki" ehkä äitisi ja siskosi?

Oikeasti kiisseliä voi keittää aivan reilusti. Ei, me emme todellakaan ole niin tarkkoja! Siksi voimme kertoa sinulle kokemuksen syvällä rintaäänellä, että kunnon kiehautus ei mitenkään huononna kiisseliä.

Piti ihan tarkistaa, mitä perunajauhopaketissa sanotaan. Siinä lukee "anna pulpahtaa", mutta ei ole sanaa yksi. Kun on sattumalta tässä käsillä myös peruskoulun kotitalouskirja, tarkistin asian siitäkin. Sivun 195 mustikkakeiton ohjeessa käsketään suurustamisen jälkeen kiehauttaa. Toisessa marjakiisseliohjeessa perunajauhot lisätään kylmään nesteeseen ja  pitää sekoittaa, kunnes ensimmäiseT kuplat näkyvät (huomaa monikko). Saman sivun kolmannessa ohjeessa käsketään myös kiehauttaa.

Missään näistä ei mainita yhtä kuplaa. Maistuiko peruskoulun kotitaloustunnilla keitetyissä kiisseleissä perunajauhot?

Perunajauho alkaa kypsyä muistaakseni jossakin 60 asteessa. Siksi suurus kannattaa lisätä vähän ennen kuin keitos kiehuu, niin ehtii mennä tasaisemmin ennen kuin kypsyy eikä jää kökköjä niin kuin kiehuvaan nesteeseen lisätystä voi jäädä.

Vierailija kirjoitti:

Viimeisessä kommentissasi tavallaan ihan itse keksit ratkaisun. Perunajauho kyllä kypsyy sen pulpahduksen jälkeenkin.

Kypsytys ei tarkoita kiehuttamista.

Anna kypsyä keittelemättä sen enempää.

Minkä ratkaisun? Ja se, kun sanoin, että perunajauhoa ei tarvitse päästää kiehumaan, oli vastaus tälle ihmiselle, joka väitti, että perunajauho mukamas kypsyisi vain kiehuessaan:

Vierailija kirjoitti:

Paljastan sinulle toisenkin salaisuuden: perunajauhot eivät ala kypsyä kylmässä nesteessä. Ne kypsyvät vasta sitten, kun neste kiehuu. Kylmänä lisättyjä pitää tosiaan sekoittaa taukoamatta koko ajan, että eivät jämähdä pohjaan.