Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ruumiillinen kuritus, jos se ei liity uskovaisuuteen tai outoon kulttuuriin tai yleiseen väkivaltaisuuteen?
30.04.2022 |
Olen 90-luvun alussa syntynyt ja meillä oli ruumillista kurittamista (vyöllä piiskaamista siis), vaikka oli ihan tavallinen suomalainen perhe, ei oltu mitään uskovaisia eikä ollut muuten minkäänlaista väkivaltaisuutta. Tuolloin luulin sen olevan ihan yleistä, mutta nyt olen ymmärtänyt, että lähinnä juuri jossakin lahkouskovaisten keskuudessa tai väkivaltaisissa rikkinäisissä perheissä. Mikä teidän kokemukset on? Ja mistäköhän se käsitys vanhemmille tuli, että pitää kurittaa? En ollut ilkeä tai huonotapainen, vaan ihan normaalikäytöksinen tyttö. Kurittamista tuli sellaisesta, mistä nykyään saisi ehkä puhuttelun tai arestia. Kurittamista ei ollut enää yläasteen alkamisen jälkeen.
Kommentit (8)
Minua ei ole koskaan lyöty. Olen uskovaisen perheen kasvatti. Jumala on rakkaus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mututuntumalta sanoisin, että 90-luvulla remmi oli vielä aika tavallista, 2000-luvulla ei enää.
Nyt sitten nähdään pahoinpideltyjen lasten jälkeläisissä mihin se on johtanut.
Mallioppiminen on vahvaa. Hakkaamalla kasvatettu kasvattaa omansakin hakkaamalla ja näin väkivallan kierre jatkuu sukupolvesta toiseen.
Ei voi väkivaltaiselta nuorisolta vaatia mitään muuta, väkivalta on normaalia, se on opittu kotoa.
Sitten ihmmetellään ja haukutaan nuoria miten mitään kuria ei ole, mistä sitä yhtäkkiä tulee kun malli on tämä? Ei osata ratkaist asioita ilman turvautumista lyömiseen, ei ole opittu muuta mallia.
Minkä takia olisi pitänyt olla uskovainen, jos kurittaa? Tuntemani uskovaiset vanhemmat olivat rakastavia, ohjaavia, neuvovia ja
keskustelevia. Toista kuin omat, joista toinen antoi selkäsaunoja.
Lapsuus 80- luvulla
Vierailija kirjoitti:
Minkä takia olisi pitänyt olla uskovainen, jos kurittaa? Tuntemani uskovaiset vanhemmat olivat rakastavia, ohjaavia, neuvovia ja
keskustelevia. Toista kuin omat, joista toinen antoi selkäsaunoja.
Lapsuus 80- luvulla
Joissain lahkoissa ainakin on kuritettu vetoamalla raamatunlauseisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun lapset on syntyneet 90-luvulla, eikä heitä todellakaan ole piiskattu! Eikä minua ja sisaruksiani silloin 60- ja 70-luvulla kun me olimme lapsia. Kyllä tuollainen on aina ollut jotenkin päästään vinksallaan olevien aikuisten toimintaa.
Vierailija kirjoitti:
Mun lapset on syntyneet 90-luvulla, eikä heitä todellakaan ole piiskattu! Eikä minua ja sisaruksiani silloin 60- ja 70-luvulla kun me olimme lapsia. Kyllä tuollainen on aina ollut jotenkin päästään vinksallaan olevien aikuisten toimintaa.
Sama. Ainoa lapseni syntyi 90-luvun alussa, eikä kyllä tullut pieneen mieleenkään häntä alkaa remmillä, tai piiskalla roimimaan. Ei todellakaan ollut "tätä päivää" enää 90-luvulla.
Itse sain yhden ainoan kerran selkääni joskus 70-luvun alussa, kun olin jotain tyhmää tehnyt. Isä käski tuolloin minun itseni hakemaan metsästä risun, jolla sitten läiskäsi muutaman kerran persiille. Ei se tuolloinkaan enää mitään jokapäiväistä touhua ollut, vaikka sitä kaiketi vielä tuolloin kohtuu hyväksyttävänä kuristustoimenpiteenä pidettiinkin, mutta 90-luvulle ei monen touhu kyllä istunut enää millään muotoa, ei todellakaan!
Alue: Aihe vapaa
Olen samaa ikäluokkaa ja tuota piiskaamista oli meilläkin. Minun kotona oli kyllä muutenkin väkivallan uhkaa. Minusta tuli mielenterveysongelmainen aikuinen.