Aikuinen ainoa sisarus on henkisesti murrosikäisen tasolla, en jaksaisi "kolmatta" huolehdittavaa ikääntyvien vanhempien lisäksi
Olen viisikymppinen nainen ja asun eri paikkakunnalla kuin muu lapsuudenperheeni. Nyt kun vanhempani ovat alkaneet tarvita apua sairauksien jne takia, olen alkanut käymään heidän luonaan useasti ja sitä kautta olen tekemisissä myös 3 vuotta nuoremman siskoni kanssa enemmän. Olemme hyvin erilaisia emmekä ole olleet paljoakaan tekemisissä aikuisina. Minulla ei ole muita sisaruksia.
Siskollani oli hiljattain vaikea ero ja kun oltiin enemmän tekemisissä niin aloin soitella ja ajattelin antaa vähän tukea ja myötätuntoa.
Mutta, olen nyt alkanut sisäistämään että sisareni on henkisesti ihan murrosikäisen tasolla: kiukuttelee ja riitelee vanhempieni kanssa, käy näiden luona lähinnä syömässä ja pesemässä pyykkinsä, ei halua auttaa heitä missään ja keskittyy minullekin tilittämään lähinnä omia ongelmiaan. Hänen kanssaan ei voi keskustella asiallisesti mistään, jos kaikki eivät ole samaa mieltä hänen kanssaan niin heti alkaa tulla solvaamista, mykkäkoulua jne. En voi pyytää pienintäkään palvelusta (hän asuu hyvin lähellä vanhempiani) tai esimerkiksi riitatilanteissa jos tuo toisenkin osapuolen näkökulmaa saa niskaansa haukkumiset. Olen kuulemma itsekäs p*ska kun muutin mieheni kanssa toiselle paikkakunnalle parikymmentä vuotta sitten, pitäisi asua lähempänä jotta voisin hoitaa vanhempia. Niin ja minulla on se velvollisuus kun minulla on asiat häntä paremmin (hän on eronnut ja työttömänä), jos pyydän mitään pientäkään apua jossain olen heti tekemässä hänestä omaishoitajaa!
Olen jo alistunut siihen tosiasiaan että vanhempieni hoitaminen jää minun vastuulleni. Ei siis kannata ehdotella että jätän vanhempien auttamisesta osan hänelle, ne hommat jää varmasti tekemättä: siskoni on täysin epäluotettava. Kokeiltu on.
Ärsyttää vain hänen jatkuva tekstaripommitus ja soitteleminen kun "hänellä on niin kurjaa ja vanhemmat ei ymmärrä häntä"(!) Ja seikkaperäisiä tilityksiä kun miltei kahdeksankymppiset vanhempani "saarnaavat" eivätkä "ymmärrä" häntä.
Onko muilla vastaavanlaisia kokemuksia ja miten olette ratkaisseet asian? Tekisi mieli blokata koko ihminen mutta on pakko jotain käytännön ilmoitusasioita hoitaa tekstarilla tai soittaen. Puheluihin en aio enää vastata.