Miksi Suomessa ollaan niin flegmaattisia kaikenlaisen perceilyn kuriin laittamisen kanssa?

Mitään ei haluta tehdä, mitään ei muka kannata edes yrittää. Yritetään vaan olla ja sietää. Korkeintaan silloin raivostutaan silmittömästi jos joku muu ottaa asian puheeksi tai yrittää kitkeä perceilyä. Päteen ihan kaikkeen, ihmissuhteista yhteiskunnan rattaisiin.

Miten tähän on tultu?