Jos annatte tavaraa läheiselle, odotatteko siitä rahaa?
Jos luovutte jostain mitä ette itse enää tarvitse ja tiedätte, että joku läheinen hyötyisi siitä ja päätätte sen heille antaa, odotatteko vastineeksi rahaa? Ja riippuuko siitä, kuinka arvokas tavara on ja kuinka läheinen uusi omistaja on?
Kommentit (9)
Jos annan, en odota rahaa. Jos myyn, rahasta sovitaan.
Jos annan jotain, en odota vastineeksi yhtään mitään. Läheisille tulee annettua arvokkaampia tavaroita kuin muille, mutta olen antanut esim. muuton yhteydessä hyväkuntoisen sohvan ihan ventovieraalle.
Eipä todellakaan ole tullut mieleen pyytää rahaa minulle tarpeettomasta tavarasta vaikka olisi hiukan vieraampikin saaja kyseessä.
Samoilla linjoilla vastaajien kanssa. Muistan kun aloin seurustella ensimmäisen kerran ja poikaystävän sisko lupasi meille "tuparilahjaksi" kahvinkeittimen, joka oli käytetty ja hänelle tarpeeton. Kuitenkin lopulta alkoi kinuta siitä rahaa vastineeksi. Olin ihmeissäni, kun puhe oli lahjasta ja meidän perheessä on kasvatettu niin, että varsinkin perheenjäsenille tavaraa vaan annetaan, eikä siitä odoteta rahaa. Ap
Voisin ehkä myydä, jos tarvitsen rahaa ja jos toinen osapuoli on valmis maksamaan siitä tavarasta, mutta voisin antaa ilmaiseksikin.
Olen törmännyt ns. Ystävään, joka muuttaessa halusi lahjoittaa isoja kalusteitaan meille. Annas olla, kohta vaatikin niitä takaisin. Olimme siis ilmaisena varastona. Harmi, että 2 näistä olivat jo niin rakkaita lapsilleni, mm.vanha piano jonka olin virittänyt ja lapsi aloittanut pianotunnit. Itku tuli ja suhteet nyt poikki, kun samanlaista narsismia on jatkunut.
Vierailija kirjoitti:
Olen törmännyt ns. Ystävään, joka muuttaessa halusi lahjoittaa isoja kalusteitaan meille. Annas olla, kohta vaatikin niitä takaisin. Olimme siis ilmaisena varastona. Harmi, että 2 näistä olivat jo niin rakkaita lapsilleni, mm.vanha piano jonka olin virittänyt ja lapsi aloittanut pianotunnit. Itku tuli ja suhteet nyt poikki, kun samanlaista narsismia on jatkunut.
On törkeää pyytää lahjoja takaisin! Exä antoi minulle taulun lahjaksi. Kun erosimme, hän alkoi vaatimaan sitä takaisin.
Suhteemme aikana halusin antaa vanhoja, hyväkuntoisia lelujani exän pikkusiskoille. Asiasta sovittiin ja kun olin niitä antamassa, alkoi hänen äitinsä tyrkyttämään minulle rahaa. En halunnut niistä rahaa mutta hän vaati minua ottamaan rahat. Eron jälkeen kuulin, että exän äiti oli sanonut "kyllä sille vaan raha kelpasi". En koskaan pyytänyt rahaa. Päin vastoin sanoin useasti exälle, että huolehtii raha-asioistaan niin, ettei joudu vanhemmiltaan rahaa pyytämään kun heillä muutenkin useampi lapsi elätettävänä. Ap
Lahja on lahja, en odota rahaa.