En kestä enää!
Tuntuu kamalalta koko loppuraskaus, kukaan ei taida olla kiinnostunut voinnistani tai jaksamisestani. Mies tuntuu syyllistävän minua elämänsä rajoittamisesta (kukaan muu ei kuulema pyydä miestään lopettamaan baarireissuja/ rajoittamaan aikaavieviä harrastuksia raskauden varjolla). Miehen suku käy narisemassa leivänmuruista tiskipöydällä ja vievät tulevaa isää matkoille (ilman minua tietysti), ulos syömään ym. rentoutumaan ja kyselevät, olenko muistanut hemmotella miestäni ennen rasittavaa vauva-arkea. Olen parhaani mukaan yrittänyt hoitaa kodin ja olla "pilaamatta" mieheni elämää kuormittamalla häntä työn ja harrastusten lisäksi enempää. Nyt en vaan enää jaksa. Nyt raskausviikkoja on 37 ja selkä on niin järjettömän kipeä ja olo väsynyt, etten ihan oikeasti enää pysty tähän yksin. Vaikea kestää tämä riittämättömyyden ja huonommuuden tunne, kun tuntuu, etten koskaan kelpaa.
Kommentit (8)
Ei kait täytenä yllätyksenä tullut?
Nyt olisi jo aika aikuistua, suuri vastuu on edessä!
yö kylään? Mä ainakin ottaisin ja lähtisin, tai sitten pyytäisin jonkun mun kanssa olemaan.
Ei kuulosta reilulta ei tuo kertomasi. Jos miehesi katsoo pelkästään omaan napaansa, on hänen perheensäkin erikoinen. Sinuahan miehesi pitäisi tässä kohtaa passata. Ja ainakin meidän perheessä mies joutui lapsen tulon jälkeen karsimaan myös harrastuksistaa, baarit tms. reissuista puhumattakaan, eivät kuulu kiinteästi perheellisen elämään.
meillä on aina huolehdittu miehestä, ei koskaan minusta. Jos lapset on vaikka sairaana, niin kauheasti ollaan huolissaan, miten mies nyt jaksaa, kun ei saa nukuttua, ja että minun pitäisi varmaan nyt lähteä lasten kanssa sitten viikonlopuksi jonnekin kun ovat terveitä, että mies saa levätä...huoh
Ihme teiniasenteinen "mies" kyllä. :(
Kutsu niitä kylään tai vieraile niiden luona. Aikooko miehesi rajoittamaan baarireissujaan ja harrastuksiaan lapsen synnytyä? En oikein usko, että mikään muuttuu.
Ei kuulosta kovin reilulta:( Voin kuvitella miltä sinusta tuntuu...